Kirjojen hintavertailu – 12 859 818 kirjaa ja 27 kauppaa
Kirjailija
Erkki Aurejärvi
Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 9 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2004–2025, suosituimpiin kuuluu Kovinta peliä. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.
Savukkeiden käyttö yleistyi 1900-luvun alussa. 30-luvulla tupakoitsijoilla alkoi esiintyä uutta tautia, keuhkosyöpää, ja jo 50-luvun alussa savukkeiden ja keuhkosyövän syy-yhteys oli jo tieteellisesti varmaa. Tupakointi aiheutti keuhkosyöpää. Suuret tupakkayhtiöt tekivät joulukuussa 1953 sopimuksen tupakan tappavuuden kiistämisestä. Sopimusta noudattivat myös suurten tupakkayhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa. Suomalainen tupakkakauppa kukoisti vuosina 1974-2004. Philip Morrisin ja British-American Tobaccon edustajat markkinoivat savukkeita täysin rinnoin ja hyvin tehokkaasti. Vasta vuonna 2000 tupakkayhtiöt myönsivät savukkeiden tappavuuden. Samalla ne myönsivät, että olivat valehdelleet vuosikymmeniä savukkeita markkinoidessaan.
”Pimeyden sydän sisältää kertomuksen brittiläisen lakimiehen Charles Faustus Marlowin harhaisesta kuvitelmasta, joka koskee maailmanhistorian suurinta rikosta. Rikos on pantu toimeen kaikissa maapallon maanosissa, lähes kahdessa sadassa maailman eri maassa, ja Marlow on osallistunut siihen Britanniassa ja Suomessa. Hänen motiivinsa on ollut kosto. Marlow on hullu. Hän kuvittelee, että Amerikan Yhdysvaltain presidentti William Jefferson Clinton on istunut hänen kanssaan oluella Lontoon pubeissa ja että Clinton on sanonut haluavansa tappaa syylliset: ”I want to kill them. I just read all those documents and I want to kill them.” Charlie on tappaja, hullu palkkasotilas, joka ei kestä todellisuutta. Matkan lopussa hän on sitä mieltä, ettei ole kokenut sitä, minkä on kokenut.”
Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärven muistelmateos Kovempaa peliä sisältää vuonna 2013 julkaistun Kovaa peliä -teoksen ja uuden osion, jossa käsitellään vuosia 2013-2021. Teoksen alkuosassa on kuvauksia Aurejärven nuoruuden törmäilyistä, lakimieheksi opiskelusta, sattumanvaraisesta yliopistourasta, useista eri oikeudenkäynneistä ja oikeustaistelusta tupakkateollisuutta vastaan. Nämä vaiheet ja oikeuslaitoksen ennenkuulumaton arvostelu ovat herättäneet mielenkiintoa ja keskustelua. Kirjan uuden osan alussa kuvataan vuonna 2013 julkaistun Kovaa peliä -teoksen aiheuttamia kommentteja. Aurejärvi kirjoittaa myös välimiesoikeudenkäynneistä, jalkapallosta, julkaisemastaan dekkarista (Kun kukaan ei näe, 2016), professori Matti Ylöstalon sikailusta suullisessa kuulustelussa, tupakkateollisuuden vuosien 2013-2021 rikoksista ja oikeuslaitoksen kyvyttömyydestä näiden rikosten arviointiin. Erkki Aurejärvi (s. 1941) on seurannut Suomen oikeuslaitosta lähietäisyydeltä vuosikymmenten ajan. Hänen oikeudenkäynneistään näkyvimpiä ovat olleet tupakkateollisuutta vastaan ajetut kanteet. Aurejärvi toimi myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1993-2008.
Dekkari koskee Aleksanteri II:n patsaalla tehtyä henkirikosta, jonka uhrina on yksi Helsingin raastuvanoikeuden tuomareista. Juonen edetessä syyllinen jää kiinni ja saa syytteen. Kirjassa selostetaan, miten asia etenee Suomen oikeuslaitoksessa ja miten oikeudenkäynti päättyy. Kirja sisältää jyrkkiä kuvauksia oikeuslaitoksen heikkouksista.
Murha paikassa, jossa henkirikokset ovat harvinaisia. Kaivopuistosta, yhdestä Helsingin arvokkaimmista kortteleista, löytyy nuoren naisen ruumis. Eletään 1970- ja 1980-luvun vaihdetta. Poliisi marssittaa kuulusteluihin asianajaja Aarne Salmelaisen, joka kieltää kaiken. Miksi Aarne olisi surmannut kauniin ja menestyneen oikeustieteen lisensiaatin Ursula Pokkisen? Erkki Aurejärven dekkari liikkuu Helsingin oikeuslaitoksessa ja sen saleissa käydyissä kiivaissa taistoissa. Aarnen asianajotoimisto saa värikkäitä juttuja hoidettavakseen, ja lisäväriä tuo myös Ursulan pestautuminen töihin. Rikkaan vuorineuvoksen tytär on tunnettu häijystä luonteestaan. Ursulan murha uhkaa kuitenkin jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi on seurannut Suomen oikeuslaitosta lähietäisyydeltä vuosikymmenten ajan.
Murha paikassa, jossa henkirikokset ovat harvinaisia. Kaivopuistosta, yhdestä Helsingin arvokkaimmistakortteleista, löytyy nuoren naisen ruumis. Eletään 1970- ja 1980-luvun vaihdetta. Poliisi marssittaa kuulusteluihin asianajaja Aarne Salmelaisen, joka kieltää kaiken. Miksi Aarne olisi surmannut kauniin ja menestyneen oikeustieteen lisensiaatin Ursula Pokkisen? Erkki Aurejärven dekkari liikkuu Helsingin oikeuslaitoksessa ja sen saleissa käydyissä kiivaissa taistoissa. Aarnen asianajotoimisto saa värikkäitä juttuja hoidettavakseen, ja lisäväriä tuo myös Ursulan pestautuminen töihin. Rikkaan vuorineuvoksen tytär on tunnettu häijystä luonteestaan. Ursulan murha uhkaa kuitenkin jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi on seurannut Suomen oikeuslaitosta lähietäisyydeltävuosikymmenten ajan. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, mutta Kun kukaan ei näe on hänen ensimmäinen romaaninsa. Aurejärvi oli Helsingin kaupunginvaltuutettu 1993–2008. Hänen oikeudenkäynneistään näkyvimpiä ovat olleet tupakkateollisuutta vastaan ajetut kanteet. Aurejärvirakastaa jalkapalloa ja asuu Etelä-Helsingissä.
Vuonna 1978 savukerasioihin ilmestyivät varoitukset: tupakka tappaa. Tupakkayhtiöt tekivät kaikkensa häivyttääkseen viestin. Yhtiöiden mielestä tupakointia ei ole syytä välttää, koska sairastuminen edellyttää 40 vuoden tupakointia, tupakoitsija menettää vain kaksi kuukautta elämänsä lopusta, yhtä vaarallisia tai jopa tupakkaa vaarallisempia ovat alkoholi, kahvi, suola, sokeri, maito, rasvaiset ruuat, 100 000 erilaista kemikaalia, kaikki nautintoaineet ja eläminen sinänsä, kevytsavukkeita voi polttaa ilman huonoa omaatuntoa ja tupakansavu merkitsee vain hajuhaittaa. Harhaanjohtamisessa ovat kunnostautuneet erityisesti tupakkateollisuuden johtohenkilöt, poliitikkonakin tunnettu Lasse Lehtinen, Jukka Ant-Wuorinen ja Satu Kaarenoja. Pamfletissa on runsaasti sitaatteja näiden ihmisten viestinnästä, varsin härskejä juttuja usealta vuosikymmeneltä. Väärä informaatio on varmasti vaikuttanut useiden tupakoitsijoiden sairastumiseen ja kuolemaan, siksi kirja käsittelee myös Lehtisen, Ant-Wuorisen ja Kaarenojan oikeudellista vastuuta. Pohdittavana ovat jopa tahalliset henkirikokset. Erikoista, että muuten lainkuuliaiset kansalaiset kykenevät ilman tunnontuskia kauppaamaan tappavia tuotteita valheiden avulla. Tupakkateollisuuden sisäiset asiakirjat käsittelevätjatkuvasti savukkeiden markkinointitapoja, kuitenkaan tupakkajohtajien moraalisista ongelmista ei näy merkkejä. Erkki Aurejärvi (s. 1941) on asunut Helsingissä koko ikänsä. Hän on oikeustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori vuoteen 2006. Hän on kirjoittanut etenkin sopimus-ja luotto-oikeudesta. Tupakkaoikeudenkäyntiin liittyviä näkemyksiään hän on selostanut teoksessa Erään murhan anatomia (2004). Nykyisin hän on eläkkeellä. Aurejärvi oli Helsingin kaupunginvaltuutettu 1993 - 2008. Hän harrastaa jalkapalloa.
Velvoiteoikeuden oppikirja on kattava esitys velvoiteoikeuden yleisistä opeista, kuten maksuvelvollisuuden sisältöön liittyvistä kysymyksistä, korosta, velvoitteen vanhentumisesta, kuittauksesta ja muista velan lakkaamismuodoista. Kirja sisältää myös perusteettoman edun palautusta koskevan laajan tarkastelun. Kirja perustuu laajaan oikeustapausaineistoon ja sisältää runsaasti viittauksia oikeuskirjallisuuteen. Kirja on päivitetty ja ajantasaistettu versio ensimmäisen kerran jo vuonna 1988 ilmestyneestä Velvoiteoikeuden oppikirjasta. Kirjasta hyötyvät niin asianajajat, tuomarit kuin yrityslakimiehetkin. Kirja soveltuu myös erinomaisesti oppikirjakäyttöön. Teoksen kirjoittajista Erkki Aurejärvi on siviilioikeuden emeritusprofessori ja Mika Hemmo vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Helsingin yliopistosta.
Et olisi uskonut meitä, me valehtelimme. Olisit uskonut lääkäreitä, he puhuivat totta! Voiko tupakkayhtiön vetää vastuuseen siitä, että sen tuotteita käyttäneet ihmiset sairastuvat syöpään? Voi toki, mutta helppoa se ei ole. Erään murhan anatomia - suomalainen tupakkatuomio kertoo Pentti Ahon taistelusta suomalaisia tupakkayhtiöitä vastaan. Korkeimpaan oikeuteen asti johtanut kamppailu kilpistyy kysymyksiin: Onko mahdollista, että vaarattomana myyty tuote saa olla käytettäessä hengenvaarallinen? Saako tupakoitsija syyttää vain itseään, jos sairastuu? Miksi tupakkayhtiöt kuitenkin väittävät sinnikkäästi, etteivät niiden tuotteet aiheuta käyttäjilleen mitään vaaraa? Erään murhan anatomia - suomalainen tupakkatuomio on kuvaus todellisesta oikeudenkäynnistä, jonka ainekset ovat täynnä ristiriitoja ja joka päättyy uskomattomaan lopputulokseen. Teoksen lukijalle tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella näyttöä, jonka pohjalta ensimmäinen suomalainen tupakkaoikeudenkäynti ratkaistiin.
