Erkki Lähde

Uutiset metsien hiilinielun romahduksesta ja etenevästä luontokadosta ovat olleet järkyttäviä. Suunnan kääntäminen on vaikeaa, jos jatketaan vallalla olevaa jaksollisen kasvatuksen mallia, jossa maata käsitellään raskaasti ja metsää korjataan avohakkuilla. Silti yhä moni metsänomistaja saa vain jaksolliseen kasvatukseen tähtäävää neuvontaa. Jatkuvan kasvatuksen nimissä on tarjottu myös oppeja, jotka tosiasiassa ovat lähempänä jaksollista kasvatusta. Erkki Lähde on tutkinut vuosikymmenet jatkuvaa kasvatusta. Hän on kehittänyt metodin, joka säästää rahaa ja vaivaa sekä tuottaa yhtä hyvän ja ympäristön kannalta paremman tuloksen kuin avohakkuumalli. Mallin perustuminen sekametsän kasvatukseen ehkäisee hyönteistuhoja, ja maaperän hiilipäästöt pidetään minimissä, kun maata ei myllätä auki. Sieniapajat ja marjapaikat eivät tuhoudu. Miksi joku ei haluaisi tällaista metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan?

Kirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa (Elämän oppimista) kerron voimakkaasti tiivistettynä luontoretkistämme, joita teimme yli kymmenen vuoden aikana 1970-luvun lopulta alkaen. Tallensin retkistä ikään kuin päiväkirjaa. Useimmat niistä suuntautuivat Lappiin, mutta myös Etelä-Suomessa sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa kuljimme. Meitä oli mukana vaihtelevasti muutama luonnosta syvästi kiinnostunut vaeltaja. Tietäjä, näkijä, parantaja ja VRn liikennetarkastaja Tapio Kaitaharju (1923–2004) oli retkien tärkein henkilö. Hän tunsi sekä aineellista luontoa että myös luonnon aineetonta, jopa henkistä puolta. Hän on kirjoittanut luonnon energioista ja niistä elävistä luonnonhengistä useita kirjoja. Nyt, kun Tapion syntymästä on kulunut 100 vuotta, on oikea aika muistella näitä luontoretkiä.

Rakkaudesta luontoon. Polku tietoisuuteen on sykähdyttävä ja säikäyttävä; erilainen ja erikoinen teos. Sellainen on kirjoittajan elämänpolkukin taistelussa luonnon puolesta suunnatonta piittaamattomuutta ja tuhoamista vastaan. Kirjassa kerrotaan omakohtaisen kokemuksen perusteella, etteivät aineellinen ja henkinen tieto ja työ riitele keskenään vaan täydentävät viisaasti toisiaan.” Erkin kirja paljastaa nykyisen ahneuden ja järjettömyyden. Luonto huutaa käytännön tekoja. Niihin kirja antaa ohjeita vuosikymmenten viisaudella.” Metsien hyvänolon- ja terveysvaikutusten tutkija Mirja Nylander ( www.metsakellinta.fi)

Avohakkuista kieltäytynyt pukkilalainen metsänomistaja Reino Takala vietiin käsiraudoissa Orimattilaan lääkärin luokse ja sitten passitettiin "hullujenhuoneelle" Kellokoskelle. Isäntä sidottiin pakkopaitaan ja häntä piikitettiin pyllyyn. Nivalalainen metsänomistaja Väinö Mäenpää otti vasurillaan "senkan" metsäpoliisien nenästä, kun hän yllätti kaksi metsäpoliisia tallomasta viljapeltoa ja häiritsemästä kolmea poroa metsälaitumella. Metsäpoliisi hakkasi aukoksi Kauno Hopeasaaren kauniin rantamännikön Pertunmaalla ja laskutti siitä isäntää. Paikallinen metsuri oli komennettu lisäksi raivaamaan pois kaikki virkeät männyntaimet, jotta tilalle voitiin istuttaa metsäpoliisin pakkomyymiä männyn taimia. Muilla aloilla on tapahtunut samanlaista viranomaisten harjoittamaa mielivaltaa, esimerkkeinä kirjassa kerrotaan tupakkaoikeudenkäynnit ja karjan kasvattajien simputukset, vallan käyttö Metsäntutkimuslaitoksessa ja Riihi säätiön tuhoaminen. Esimerkiksi vuosina 1950-1985 hävitetyksi tuomittujen yksityismetsien määrä oli vuosittain keskimäärin 50 000 hehtaaria. Samanaikaisesti hävitetyksi tuomittuja metsiä oli siten jopa satojatuhansia hehtaareja. Todellisuudessa isännät olivat hoitaneet metsiään taloudellisesti järkiperäisesti ja ympäristöä säästäen. Tutkimustulokset ovat sen vahvistaneet todeksi. Kukapa omaa metsäänsä hävittäisi, kuten Reino Takala päivitteli. Kuvaan kirjassa tämän taistelun historiaa ja "saavutuksia". Opastan samalla, miten lainmuutoksen (2014) jälkeen voi parhaiten toteuttaa jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksen avohakkuuvapaata vaihtoehtoa vaikkapa jokaisella metsähehtaarilla.

Kovaa faktaa ihmisistä ja luonnosta herkän pehmeällä fiktiolla terästettynä! Syväekologiassaan professori Erkki Lähde ottaa tiukasti kantaa länsimaisen ihmisen piittaamattomuuteen ja lyhytnäköiseen ahneeseen toimintaan. Sen seurauksena tulevaisuutemme on vakavasti uhattuna. Avarana ajattelijana ja keskustelijana tunnettu Lähde esittää kirjassaan nykymenolle parempia vaihtoehtoja. Hän tuo rohkeasti esiin myös nykytieteen hyljeksimiä aineettomia ulottuvuuksia. Metsän ja luonnon elämänvoimien tutkiminen on ollut erityisesti hänen sydäntään lähellä ja mielenkiinnon kohteena. Professori (emeritus) Erkki Lähde on kirjoittanut useita metsäluontoa ja sen luonnonmukaista hoitoa kuvaavia suurelle yleisölle tarkoitettuja kirjoja. Ne perustuvat pääosin hänen runsaaseen tieteelliseen tuotantoonsa (lähes 100 vertaisarvioitua ja tuhatkunta muuta tieteellistä kirjoitusta ja esitelmää).