Erkki Lyytikäinen

Räytyvä sydän on monelle tuttu hitti-iskelmästä. Yleiskielen uudet tulokkaat seksi ja sinkku taas tunnetaan vanhastaan monissa murteissa - joskin aivan eri merkityksessä. Murretta kuulee tavisten ja julkkisten suusta, ja siihen törmää kaunokirjallisuudessa sekä paikannimissä, jotka saavat posket punoittamaan. Sehän on murretta! kertoo monenmoisista murteenpuhujista: Kekkosesta ja kansanihmisistä, ministereistä ja murtovarkaista. Erkki Lyytikäisen hauskoissa ja nasevissa kirjoituksissa seikkailevat myös murteentutkijat mieleenpainuvilla keruumatkoillaan sekä murrepakolaiset - murreilmiöt, jotka ovat karkailleet syntysijojensa ulkopuolelle yleiskieleen. Puhekielen hivuttautuminen kirjakieleen herättää usein närää huolellisissa kielenkäyttäjissä. Meneekö kieli rappiolle? Saako ihmisestä käyttää pronominia se - tai eläimestä hän?

Kun alkaa tekemään hyväksyttiin kirjakieleen, nousi myrsky. Sehän on kielivirheiden äiti, vulgaaria ja sivistymätöntä kielenkäyttöä. Kirjoitettua suomea ohjailevat monenlaiset säännöt, joista osa on luonnollisia, osan kohdalla näin on vain päätetty. Joskus kielivirhe pöyristyttää, mutta kun sen käyttäjät vain kirjoittelevat omiaan kylmän rauhallisesti, on normin ennen pitkää annettava periksi. Sanotaan tyyliin näin sisältää kiehtovia kirjoituksia kielen ilmiöistä, historiasta, käytöstä ja muutoksesta. Kirja osoittaa, ettei kieli ole vakava asia vaan sillä voi myös leikitellä ja sen säännöt joustavat. Elävä kieli muuttuu maailman mukana ja ottaa nykyhetkessä vaikuttavat ilmiöt omakseen. Kirjakielessä uudet ilmiöt etsiytyvät ensin laita-alueille, epävirallisiin muistioihin ja erityisesti mainoksiin. Kuinka lainasanat sulautuvat suomen tavurakenteeseen? Miksi sanotaan stressi eikä ressi? Kuinka monta sanaa on suomen kielessä? Miksi ihmiset saavat puhua miten sattuu? Kuka päättää, mikä on oikeaa kieltä?