Erkki Pulliainen

Virossa ei ole raportoitu pihasusista eikä salakaadoista. Siellä ihmiset eivät tunnu pelkäävän eivätkä vihaavan sutta. Maa on pieni, sen pinta-ala 45 000km2 on vain noin seitsemäsosa Suomen pinta-alasta. Susia siellä on enemmän kuin meillä. Liityttyään Euroopan unioniin Viro on säilyttänyt suhtautumisensa susiin ennallaan. Suomen laajoihin metsiin susia mahtuu, mahtuisi enemmän kuin niitä nykyisin on. Vanhaan Neuvostovallan aikaan susien liikehdintä rajan yli oli jokseenkin ennakoitavissa, enää ei. Mitä ilmeisimmin metsästysturismi ajaa sudet liikkeelle Venäjällä toisin kuin ennen. Euroopan unionin luontodirektiivi koskee myös Suomea ja Suomen susia. Sudella on itseisarvonsa, mutta se näyttää mitätöidyn metsästyslain hengen ja kirjaimen vastaisin toimin. Mielipidemittausten mukaan viidennes suomalaisista hyväksyy metsästyslain vastaisen toiminnan. Suomessa sudesta on tullut umpipoliittinen eläin. Se on vallankäytön kohde ja väline. Ihmisten, siis äänestäjien, neuroottiset susipelot koetaan säilyttää lähes kaikin keinoin, vaikka näyttöä suden vaarallisuudesta ei sitten vuoden 1881 ole kirjattu. Susi on hykassa. Susihukka on nykytodellisuutta.

1980-luvun kasinopeleistä 2010-luvun roolipeliin. Euroalue pelaa kymmenien miljardien eurojen tasapainoilupaketeilla, komission tavoitteena yksinkertaisesti valtioliitto. Kasinopeleissä paloi markka, tuli euro, sen maita velkaantui ja kriisi pakottaa pankit valvontaan. Ennen euroa ja sen jälkeen kansoja on kuritettu pankkikriiseillä ja talouslamoilla. Kaiken perimmäisenä tavoitteena on vallan uusjako. Suomen lehdistö oppi EU-jäsenyys- ja ydinvoimalalupa-asioissa roolipelaajaksi. Erkki Pulliainen seurasi 18 kuukauden ajan kuinka lehdistön roolipeli nyt sujuu. Hyvin sujui, kuvaukset löytyvät tästä kirjasta. Helsingin Sanomilla oli suoranainen liittovaltiomissio; tarkoin rakennettu koreografia huolellisella toteutuksella. Kauppalehti, Maaseudun Tulevaisuus ja Kaleva panostivat suppeampiin vaikuttamisen alueisiin. Maan hallitukset ovat olleen huolissaan kansalaisten vaikuttamisesta, aiheesta. Päätökset kypsyvät kabineteissa. Edelleen.

Ei sentään suoraa korruptiota mutta rakenteellista senkin edestä. Suomalainen yhteiskunta kreikkalaistuu. Yhdistysten ja kerhojen luvattu maa tarjoaa neutraaleja kohtauspaikkoja, myös yhteiskunnan isokenkäisille. Katselemalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla saa ja välittää tietoa. Suuryhtiöiden kartellit voivat varttua kansakouluikään virkamiesten puuttumatta epäreiluun toimintaan. Virkamiehiä voidaan palkita palveluksista työtehtävillä yhtiöissä ja päinvastoin. Resurssien niukkuudesta on luotu vaikuttamisen väline. Viranomainen "luottaa" yhtiöiden ympäristövaikutusilmoituksiin kun "muuhun resurssit eivät riitä". Vaiteliaisuutta voidaan palkita ylimääräisillä eduilla. Aiemmin pahoina ja epäreiluina pidetyt tavat ovat pikku hiljaa tulleet laajalti hyväksytyiksi. Tämän rappeutumisilmiön eurooppalainen hinta on satoja miljardeja euroja. Valtiopäiväneuvos, tietokirjailija, emeritusprofessori Erkki Pulliainen jatkaa ajankohtaisesta aiheesta. "Ahneiden kartellit" on jatkoa "Kyllä Siperia opettaa" -teokselle. Kirjoittaja taustoittaa kertomustaan ihmislajien alkuhistoriasta finanssikriisien runtelemaan nykyisyyteen.

Poliitikot puhuvat vahvasta talouskasvusta ja sen välttämättömyydestä, vaikka aineellisia edellytyksiä siihen ei enää olisikaan. Minulle kaikki, tässä ja nyt - ajattelu on kohtuutonta itsekkyyttä, johon olemme oppineet. Olematontakin jakamalla voidaan äänestäjä pitää tyytyväisenä. Niukkuus uhkaa, lupaukset käyvät katteettomiksi. Maailman velkasumma on lähes kaksi kertaa globaali bruttokansantuote. Konkurssi uhkaa jo muutamia eurovaltioita. Valtaa ja resursseja jaetaan sotimalla. Kohtuutalous kiinnostaa vain harvoja. Suuria muutoksia voidaan saada aikaan lähtemällä arkielämän käytännöistä. Kohtuutalouden tuomia mahdollisuuksia on jokaisen syytä pohtia ennen kuin Siperia tylysti opettaa.

Olemme sumeilematta käyttämässä loppuun maapallon uusiutumattomat luonnonvarat. Useimmat meistä tunnustavat ilmastomuutoksen tosiasiaksi, mutta valitettavan harvat suostuvat muuttamaan totuttuja tapojaan hillitäkseen elinolojamme uhkaavaa kehitystä. Käsityksemme oikeasta on hyvin joustava, sen voi lähes päivittäin jokainen todeta seuratessaan uutisia. Niitä, jotka uskaltavat puhua odotettavista maailmanlaajuisista katastrofeista, pidetään pessimisteinä ja kyynikoina. Onneksemme heitä on, ja monet heistä käyttävät tietoaan ja taitojaan kestävän kehityksen puolesta - ennen kuin edessä on se viimeinen pakko. Onko mahdollista muuttaa kehitystä luonnolle ja ihmisille edullisempaan suuntaan? Ja mistä muutos tulee aloittaa? Jokainen ihminen voi toimia niin, että väistämättömältä näyttävä elintason laskeminen ei liikaa kirpaise. Poliittiset päättäjät voivat tämän hetken ongelmia ratkaistessaan vaikuttaa kauas tulevaan, jos ymmärtävät ja haluavat. Tietokirjailija, emeritusprofessori, kansanedustaja Erkki Pulliainen on ekologina ja luonnon puolestapuhujana aina rohkeasti kertonut mielipiteensä siitä, kuinka ihminen, Homo sapiens, lajina sahaa elämänpuunsa oksaa poikki. Tässä pamfletissa on hänen ehdotuksensa hallitusohjelmaksi, jolla työ paremman tulevaisuuden luomiseksi voidaan aloittaa.

Ihminen on joutunut monille yllätykseksi kovan paikan eteen. Kasvun rajat tulivat vastaan. Pakon edessä on löydettävä pikainen ulospääsy energia-, ruoka-, vesi-, talous-, luottamus- ja humanitäärisestä kriisistä. Niiden keskellä ympäristön- ja alkuperäisen luonnonsuojelu unohtuvat helposti.. Kriisejä on ryhdytty häikäilemättömästi käyttämään elinympäristön pilaamiseen ja luonnonsuojelulain perusperiaatteiden murtamiseen. Kansallispuistoihin ajetaan bisnesrakentamista ja verkkokalastuksesta on vaikea pidättäytyä edes pariksi kuukaudeksi uhanalaisen saimaannorpan suojelemiseksi. Melu on pahentuva ongelma maalla ja merellä, mm. lintujen ja valaiden elämä vaikeutuu. Kasveista löytyvistä uusista syöpälääkeaineista perustellusti iloitaan, mutta tahtoa ei kuitenkaan riitä kaiken perustana olevan luonnonlajiston elämän turvaamiseen. Samanaikaisesti ihmistieteet ovat suunnanneet mielenkiintonsa eläimiltä tuttuihin ilmiöihin etsien paitsi vertailukohtia myös malleja ihmisen käyttäytymisestä seuraaville ongelmille. Eläinten käyttäytymisen asiantuntijana tunnettu emeritusprofessori Erkki Pulliainen lähtee näihin vertailuihin mukaan tuoreimman tieteellisen tiedon pohjalta. Kirjassa on voimakas luontoa puolustava ote ja myös päättäväisyys sen suhteen, mitkä eläinten käyttäytymismallit ovat ihmisellä hyväksyttäviä mitkä eivät. Tämä on tietokirjailija, kansanedustaja Erkki Pulliaisen kuudeskymmenes kirja, jossa hän on kirjoittajana mukana.

"Homo sapiens" merkitsee totunnaisesti viisasta ihmistä. Latinankielisen sapiens -adjektiivin muita tarkoitteita ovat ymmärtäväinen, taitava ja järkevä. Maailmamme vuosituhantinen kehitys näyttää ihmisen taitavuuden. Viisaus, ymmärtäväisyys ja järkevyys ovat sen sijaan viime aikojen myötä tulleet kyseenalaisiksi ihmislajin määreiksi. Viisas osaa katsoa ympärilleen ja ottaa opiksi. Järkevä toimii tuhoamatta omia mahdollisuuksiaan. Ymmärtäväinen ottaa huomioon niin toiset kuin koko ekoyhteisön. Taitava osaa tehdä vähästä riittävästi, jopa paljon, ja säästää vielä huomisellekin. Kukaan, jota näillä adjektiiveilla voidaan luonnehtia, ei ole ahne. Eläinkunnassa ahneutta ei tunneta. Siten yksikään eläin ei käy ihmisen ahneuden esikuvaksi. Sen sijaan murhatoukka käy. Se syö itseään ja tuhoutuu. Onko viisaasta ihmisestä huomaamattamme kehittynyt murhatoukka? Omien mahdollisuuksiemme tuhoaminen on pysäytettävä. Maapalloa on katsottava kokonaisuutena yksittäisten valtioiden tai valtioliittojen sijaan. Ahneudesta ja itsekkyydestä on päästävä. Luonnonvaroihin vakautettu maailmanvaluutta voi olla maapallon kestävän kehityksen uusi alku. Emeritusprofessori Erkki Pulliainen tunnetaan eläinten käyttäytymisen asiantuntijana. Vuosikymmenten ajan hän on eläintieteilijän näkökulmasta tarkkaillut myös ihmisen käyttäytymistä tehden oivaltavia havaintoja. Hän on julkaissut niin luontoa yleensä kuin eläimiä käsittelevää tietokirjallisuutta sekä pitkäaikaisen kansanedustajuutensa myötä yhteiskunnallista ja poliittista kirjallisuutta. Erkki Pulliainen uskaltaa ilmaista mielipiteensä, jotka hän perustelee tiedemiehen tarkkuudella.

Ilmastonmuutos, ruokakriisi, energiakriisi, huippuna finanssikriisi. Vuoden 2008 perintö koettelee maailmantaloutta ennen kokemattomalla tavalla. Fossiilisen energian hinta ja jo jopa saatavuus heittelehtivät rajusti. Satojen miljoonien köyhien rahat eivät riitä ruoanostoon. Finanssijärjestelmä nilkuttaa. Mihin katosivat luottamus, mihin rahat? Erkki Pulliainen liikkuu finanssikriisin juurilla. Harmaatalous, talousrikollisuus, veroparatiisit, huijarit ja muut veronkiertäjät ovat tulilinjalla. Emeritusprofessori kertoo oman uudistusohjelmansa. Maapallo tarvitsee uusiutuvan energian järjestelmän. Globaali maatalous- ja kehityspolitiikka on saatava pikaiseen remonttiin, ja tietenkin myös koko finanssijärjestelmä. Emeritusprofessori, tietokirjailija Erkki Pulliaisen "Finanssikriisin juuret" on jatkoa hänen "Moraalista irrotettu talous" ja "Yhteiskuntavastuu" teoksilleen. Erkki Pulliainen palkittiin tietokirjailijapalkinnolla vuonna 2007. Hän on toiminut yli 20 vuotta vihreiden kansanedustajana.

Ymmärrätkö koiraasi? Vaatimus on kova, jos sinulla ei ole välineitä koiran elekielen ymmärtämiseen. Koira ei ajattele eikä ymmärrä kuten ihminen. Se ei ymmärrä sitäkään, että sen ohjaaja ei ymmärrä ohjattavansa käyttäytymistä. Koiraharrastus on lisääntynyt Suomessa räjähdysmäisesti. Vuonna 2007 kirjattiin yli 50 000 uutta rekisteröintiä. Kasvattajien, omistajien ja ohjaajien vastuu kasvaa koirakannan kasvun myötä. Ihmisen ja koiran suhde toimii, jos koiran käyttäytymisen välittämät viestit tulevat oikein ymmärretyiksi. Emeritusprofessori Erkki Pulliainen tuntee koiraeläimet ja niiden käyttäytymisen. Hän on tutkinut niitä vuosikymmenten ajan. Hänen uusi koirakirjansa tarjoaa monipuolista perustietoa koiran käyttäytymisestä ja luonteesta. Teos selvittää myös tuoreimpien tutkimusten paljastamia yksityiskohtia koiran polusta kotieläimeksi - ihmisen kumppaniksi ja ystäväksi. Suomen tietokirjailijat ry myönsi Erkki Pulliaiselle vuonna 2007 Tietokirjailijapalkinnon. Perusteluissa häntä kiitellään "erinomaisesta taidosta kytkeä vankka luonnontieteellinen tietämys lukijoita kiehtovaan ilmeikkääseen ja usein hauskaan ilmaisuun".

Mistä hän on lähtöisin, keitä ovat hänen esivanhempansa ja miten hänestä tuli Susi-Pulliainen - siitä hän kertoo nyt omin sanoin. Millaista on ollut ja on Erkki Pulliaisen arki? Lapsuus ja nuoruus Varkaudessa herättivät luontoon kiinnostuksen, joka vei nuoren miehen Helsingin yliopistoon opiskelemaan biologiaa. EP kertoo, millaista elämä on ollut perättäisillä ja päällekkäisillä työurilla; vapaana tutkijana, Helsingin yliopiston dosenttina ja Värriön tutkimusaseman perustajana sekä johtajana Savukosken kairassa, Oulun yliopiston professorina sekä luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja kansanedustajana. Taistellessaan luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta Erkki Pulliainen on aina puolustanut myös ihmistä ja hänen oikeuksiaan. Yliopistojen ja korkeakoulujen henkilökunnan vahva ammattiyhdistysaktiivi ei säästellyt voimiaan vaikeinakaan aikoina. Erkki Pulliainen pitää linjakkaasti näkemyksensä, jotka hän perustelee tiedemiehen tarkkuudella. Hän uskaltaa sanoa ja seistä sanojensa takana. Suomen Tietokirjailijat ry myönsi emeritusprofessori Erkki Pulliaiselle Tietokirjailijapalkinnon vuonna 2007.

YHTEISKUNTAVASTUULLA on kasvavaa kysyntää. Syy on selvä. Energianhinta nousee. Kehitysmaiden ruokamellakat havahduttavat. Poliittisesta paineesta elinkeinoelämä saa osansa. Yritykset kartoittavat suhdettaan poliittiseen, ekonomiseen, sosiaaliseen, teknologiseen ja ekologiseen ympäristöönsä ns. "peste"-analyyseillä. Eettisestä hyväksyttävyydestä etsitään lisäarvoa omaan pärjäämiseen. Pitkäaikaisen eduskuntakokemuksen avulla emeritusprofessori Erkki Pulliainen taustoittaa tässä kirjassaan yritysten mahdollisuuksia kantaa yhteiskuntavastuutaan entistä paremmin. Hän tarjoaa uusia näkökohtia mm. konsernirakenteisiin, sosiaaliset yrityksiin ja toimintaan demokratiassa. Mm. lukuisista tietokirjoistaan tunnettu Erkki Pulliainen sai vuonna 2007 tietokirjailijapalkinnon.

Yhdysvaltain ex-varapresidentti Al Gore antoi "Epämiellyttävä totuus" esityksellään ilmastonmuutoskeskustelulle vauhtia. Erkki Pulliainen muistuttaa uudella kirjallaan, että maapallon historia on ollut itse asiassa ilmastonmuutosten historiaa. Nytkin elämme jääkausien välistä interglasiaalikautta. Erityisen ongelmalliseksi tilanteemme tekee se, että fossiilisten energianlähteiden varannot hupenevat kiihtyvässä käytössä. Ainoa kestävä ja samalla yhdistetty ratkaisu energia- ja ilmasto-ongelmiin on pikainen siirtyminen uusiutuvien energioiden järjestelmään. Suomi voi olla tässä Euroopan mallialue. Aikaa on tarjolla enimmillään vain kolme vuosikymmentä. Erkki Pulliainen ehdottaa käynnistettäväksi välittömästi tehokampanjan rehottavan harmaan- ja mustantalouden nujertamiseksi. Näin kertyneet kaksi miljardia euroa vuodessa käytettäisiin uusiutuvien energioiden järjestelmän ja sitä tukevien yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palvelujen tehostettuun kehittämiseen. Erkki Pulliainen on tietokirjailija ja emeritusprofessori, joka on toiminut yli 20 vuotta vihreiden kansanedustajana.

Peltopyy on pelloillamme elävä pari- ja parvilintu. Yhdessä pesässä voi olla lähes 30 munaa mikä on maailmanennätys. Suuri poikastuotanto tuottaa hyvällä tuurilla suuret talvehtimisparvet, jotka keisaripingviinikoiraiden tavoin ryppäytymällä suojautuvat pakkasta ja viimaa vastaan. Peltopyy on alun perin arojen laji, joka menestyy laajaperäisesti viljellyillä peltoaukeillamme.2000-luvun alussa tätä elintavoiltaan jännittävää riistalintulajia oli jäljellä vain 3500 paria. Lajimonografiassa Erkki Pulliainen kertoo mitä mahdollisuuksia nykyinen maanviljelyskulttuuri tarjoaa lajin elvyttämiseksi merkittäväksi riistalajiksi ja peltojen talviseksi elävöittäjäksi. Erkki Pulliainen on eläinekologian emeritusprofessori ja tietokirjailija. Hän on ollut kaksi vuosikymmentä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä.

Tuotteen esittely : Lähes joka kymmenes suomalainen omistaa nykyisin koiran. Harrastus kasvaa koko ajan, ja koiria hankitaan moniin eri tarkoituksiin. Moni haluaa itselleen seurakoiran, jolle antaa ja jolta saada hellyyttä ja ystävyyttä. Koiria koulutetaan metsästykseen ja monenlaisiin palvelutehtäviin, joissa ne ovat ihmisen korvaamaton apu. Näyttelyttäminen ja muu koirien kanssa touhuaminen, esimerkiksi agility, voivat olla vakavasti otettuja harrastuksia, joiden parissa saattaa syntyä elämänikäisiä ystävyyssuhteita.. Mistä tiedät, millainen koira on sinulle ja perheellesi se oikea? Mistä ja miten oikea yksilö löytyy? Tiedätkö niistä velvotteista ja rajoituksista, jotka yhteiskunta on koiranpidolle asettanut? Mitä kaikkea sinun tulee tietää koirista ennen kuin päätät, millaisen koiran kanssa aiot elää kymmenen seuraavaa vuotta? Uuden kodin saa vuosittain noin 44 000 koiraa. Useimmiten kodinvaihdos on onnellinen ja menestyksekäs, mutta joukkoon mahtuu surullisiakin tapauksia. Ongelmakoirat ja koiraongelmat ovat nykypäivää. Koirien käyttäytymistä tutkinut ja aiheesta mm. Suomen Kennelliiton kursseilla kymmenien vuosien aikana luennoinut emeritusprofessori Erkki Pulliainen ja mittelspitz -koiria menestyksekkäästi kasvattanut Annamiina Pulliainen ovat lähestyneet aihetta omista kokemuksistaan ja niistä näkökohdista, joita jokaisen koiraa itselleen hankkivan on hyvä pohtia.

Erkki Pulliainen on kansanedustajana tarttunut arkaan aiheeseen kansanedustajan valtaan ja vastuuseen. Hän palauttaa taustaksi mieliin Suomen lähihistorian suurimmat käänteet ja ihmisyhteisöä laajemmin laumayhteisöjen päätöksentekomekanismeja. Perinteisten vallanjakomallien lisäksi Pulliainen löytää eduskunnasta asemaan sisältyvän, asiantuntija-, puhe- ja monitahoisen sirpalevallan, joista viimeksi mainittujen joukosta jokainen edustaja voi etsiä oman valtansa mahdollisuudet ja rajat. Tekijä on havainnut tuoreena ilmiönä koneisiin itsensä kytkeneen ihmistoimijan, kyborgin, jollaisten toimintamalli, kyborgia, saattaa tuoda tuleviin eduskuntiin uudenlaista keskusteltavaa. Suomi näyttäisi olevan jo poliittisen kyborgian oviaukossa. Kirjoittaja muistuttaa lukijaa kansanedustajan poliittisen vastuun merkityksestä, juridista sitoutumista äänestäjien mielipiteeseenhän ei perustuslain mukaan ole.

Euroopan unionin sisämarkkinoita koskevat hankintadirektiivit kieltävät julkisissa hankinnoissa lähellä tuotetun ruoan, lähiruoan, markkinoinnin kilometrien perusteella. Hankintatapahtuma ja sitä edeltänyt tuotanto eivät ole kuitenkaan näin yksinkertaisia asioita. Bioenergia on aikamme avainasioita. Emeritusprofessori Erkki Pulliainen kertoo tässä "Bioenergia ja lähiruoka" -kirjassaan, millä erityisillä perusteilla tarjouspyynnöissä ja tarjouksien käsittelyissä voidaan pisteytyksissä yhdessä ottaa huomioon paremman ympäristön, bioenergian ja lähiruoan tarjoamat edut koko yhteiskunnan ja kuluttajan eduksi. Kirjassa käydään tarkoin läpi ympäristöystävällisesti tuotetun ruoan taival pellolta ruokapöytään, kiinnittäen erityistä huomiota ammattikeittiöiden rooliin ja mahdollisuuksiin.

Erkki Pulliainen käy tässä kirjassa läpi harmaan ja mustan talouden muotojen kirjon ja niiden merkityksen niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla. Suomessa valtio menettää harmaan ja mustan talouden vuoksi vuonna 2005 2,5 miljardia euroa verotuloja. Erkki Pulliainen tuo esiin keinoja, joilla oikeudenmukainen verotus voidaan käytännössä toteuttaa.

Sen lisäksi, että Lappiin liittyy monia esteettisiä ja kulttuurisia arvoja, on Lappi täydellinen paikka luonnon ja sen monimuotoisten ilmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Professori ja kansanedustaja Erkki Pulliainen kirjassaan Lapin luontopäiväkirja kertoo mm. siitä, mikä on hillan, variksenmarjan ja pihlajanmarjan merkitys ihmisille, eläimille ja kasveille itselleen? Millä taktiikalla Lapin linnut ja nisäkkäät yrittävät pärjätä Lapin vaativissa ilmasto-olosuhteissa? Mitkä ovat Lapin porotalouden ydinongelmat? Mistä kaikesta riistataloudessa voi olla kysymys? Mitä kuuluu Alaskan susille ja muille nisäkkäille? Miltä näyttää Kuolan niemimaan rannikolla? Miten voisimme pelastaa Ylä-Lapin naalit? Mikä on ennakoitavaa ja mikä ennakoimatonta Lapin luonnossa? Lapin luontopäiväkirjassa kysymyksiin annettavat vastaukset perustuvat 40 vuoden tutkimustuloksiin Sallassa sijaitsevan Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla. Pulliainen toimi aseman johtajana vuosina 1967-2003

Suomen hallitus valmistelee vuoden 2004 turvallisuuspoliittista selontekoa. Tasavallan presidentti kehottaa käymään aiheesta julkista keskustelua. Erkki Pulliainen pohjusti teoksellaan "Kolmas globalisaatio" omaa puheenvuoroaan Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Tämä kirja on pureutumista juuri tähän kysymykseen. Miehittämällä Irakin Yhdysvallat yritti kertaheitolla ratkaista edukseen kilpailun ehtyvistä raakaöljyvarannoista. Tätä sotaa seuraa joko öljysotien tai suuren globaalin konsensuksen aikakausi. "Suomen etu on pysyä tässä ristiaallokossa sotilaallisesti liittoutumattomana", kirjoittaa Erkki Pulliainen. Erkki Pulliainen on tietokirjailija ja emeritusprofessori, joka on toiminut yli 17 vuotta vihreiden kansanedustajana.