"Myrsky tuhoaa menneisyyden. Pääni on tyhjää täynnä. Kaikuja kalloni luissa." Esa Ronkaisen proosarunoissa liikutaan Tukholman laitakaduilla, suomalaisessa metsässä ja järvellä, kiinalaisten jokien varsilla. Elämä on kovaa, mutta on kauneuttakin." Kesän kaikkien päivien valoyhdessä silmänräpäyksessä valaisee jokaisen yksinäisyyden, häpeänja syyllisyyden hetken."