Esko Aho

Kokeneen vaikuttajan oivaltava kirja päätöksenteon tuskasta ja omista avainhetkistä. Esko Aho on osallistunut ratkaiseviin päätöksiin niiden tekijänä, havainnoitsijana ja kriitikkona. Kirjassa Aho tarkastelee merkittäviä ratkaisuja, joista osa on osoittautunut hyviksi ja kaukonäköisiksi, osa heikosti aikaa kestäviksi. Aho käsittelee kokemuksiaan muun muassa Suomen EU- ja euroratkaisuista, ministerivalinnoista, työmarkkinataisteluista sekä Nokian strategisista valinnoista. Päätöksenteossa ratkaisee ajoitus ja suuren kuvan ymmärtäminen. Pystytäänkö Suomessa yhä päättämään, kun hetki lyö?

Mullistavan vuoden 1992 tausta ja seuraukset. Suomi joutui tekemään kauaskantoisia ja nopeita valintoja vuonna 1992. Talouskriisin keskellä Esko Ahon hallitus irtautui yya-sopimuksesta, haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä ja teki vuosisadan asekaupat ostamalla Hornet-hävittäjät. Ratkaisut päättivät ajan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa oli hallinnut suhde Neuvostoliittoon. Aho jatkaa 1991-kirjansa kertomusta, mutta laajentaa näköalaa. Hän pureutuu siihen, miten Suomi on ratkonut itä-länsi-suhteen ristiriitoja ja pyrkinyt kohti parempaa tulevaisuutta. Lisäksi kirjassa kohdataan aavekissoja. Vuoden 1992 draama ja sen tausta ovat olennainen osa Suomen kehitystarinaa.

Suomen Hornet-ratkaisun läpivalaisuSuomi teki kohta 30 vuotta sitten vuosisadan asekaupat hankkimalla Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät. Neuvostoliitto oli juuri hajonnut ja Saksat olivat yhdistyneet. Päätöksenteko osui keskelle toisen maailmansodan tuloksena syntyneen eurooppalaisen järjestyksen murtumista. Samaan aikaan Suomea koetteli syvä talouslama.1990-luvun alussa Suomen pääministerinä toiminut Esko Aho kuvaa ainutlaatuisella otteella hävittäjähankinnan taustoja ja siihen kytkeytynyttä ulko- ja turvallisuuspoliittista murrosta. Päätös Hornetit korvaavasta hävittäjästä on määrä tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä.

Harva suomalainen on kuullutkaan Sylvester Aholasta, Emil Hurjasta, Wäinö Kaupista tai Einar Swanista. Nämä neljä toisen polven amerikansuomalaista tekivät näyttävän uran maailmansotien välisen ajan Yhdysvalloissa. Emil Hurja toi mielipidemittaukset politiikkaan ja eteni presidentti Franklin Rooseveltin lähipiiriin. Einar Swan sanoitti ja sävelsi mestariteoksen, ikivihreän, jota voi ihastella vaikkapa Louis Armstrongin, Frank Sinatran, Billie Holidayn tai Andy Williamsin tulkitsemana. Jazztrumpetisti Sylvester "Hooley" Ahola ja "kornetin velho" Wäinö Kauppi kuuluivat radion ja äänilevyn läpimurron aikakauden suuriin nimiin. Nämä unohdetut legendat kuuluvat osana satojen tuhansien valtameren taakse muuttaneiden suomalaisten historiaan, kertomukseen, josta on jäänyt sinivalkoisia säikeitä suureen amerikkalaiseen tarinaan.

Sylvester Ahola oli 1920-luvulla maailman tunnetuin suomalaissyntyinen jazzmuusikko. Hän teki aikanaan Yhdysvalloissa ja Englannissa tuhatkunta levytystä. Keräilijäpiireissä hänen nimensä on ollut pitkään tunnettu. Nyt on aika kertoa hänen tarinansa myös suomalaisille. Kirja sisältää käännöksen Dick Hillin vuonna 1993 julkaisemasta teoksesta The Gloucester Gabriel sekä Sylvester Aholan elämäntarinaa täydentävän ja taustoittavan osuuden, jonka kirjoitustyöstä ovat vastanneet Esko Aho ja Matti Laipio. Kirjan mukana tulee myös cd-levy, johon on taltioituna Sylvester Aholan musiikkia sekä hänestä tehty haastattelu.