Étienne Barilier

Mestarin elämä ja taide: 1900-luku - täynnä sotia ja barbariaa. Eikö se vääristänyt ihmistä? Entä kykenikö taide kuvaamaan vääristyneen katsetta? Maailman kuvataiteen eturivin tekijöihin lukeutuva sveitsiläinen kuvanveistäjä, maalari Alberto Giacometti (1901-66) vastasi kysymyksiin teoksillaan. Varjomaisissa, venytetyissä, unenomaisissa veistoksissaan ja maalauksissaan hän loi Riisutun Ihmisen, jonka katse oli koko itsetuhoisen aikakauden peili. Suomessa musiikkipiirien suosion saaneen Kiinalainen piano -teoksen (suomentanut: Lauri Kaila Holma, LURRA Editions, 2020) kirjoittajan, sveitsinranskalaisen Étienne Barilierin huimaava analyysi eurooppalaisen kuvataiteen mestarista, joka eli täysin selin kaikelle aineelliselle läpi koko elämänsä huolimatta kasvavasta maailmanmaineestaan, etsii vastausta myös Giacomettia läpi elämänsä askarruttaneille kysymyksille: Miksi ylipäänsä on katse ja katseen voima? Entä miksi ihminen, vailla ihmisyyttä? Saastamoisen säätiö on tukenut tämän kulttuurihistoriallisesti tärkeän teoksen julkaisemista suomeksi.

Kiinalainen pianotaiteilija Mei Jin pitää konsertin musiikkijuhlilla Etelä-Ranskassa. Kaksi kriitikkoa alkaa kiistellä hänen taidoistaan - toisen ylistäessä taiteilijan sielukkuutta, toisen kokiessa tämän soiton olevan hengetöntä ja matkittua. Näkemyseroista kasvaa raju kiista, jossa kahden kaikkitietävän arvostelijan egot ottavat voimakkaasti yhteen. Esiin kohoaa myös kysymys: Onko länsimainen klassinen musiikki menettänyt niin asemaansa, että tarvitaan kiinalainen mestari, jonka kautta se saavuttaa uuden nousunsa? Teos on syvä ja valloittava kuvaus kahden älykön sananvaihdosta ja jostakin suuremmasta ihmismielessä. Todellinen lukuelämys niin musiikin ystäville kuin kirjallisuutta rakastaville.