Freja Ulvestad Kärki

Maailmanhistoria saattaa muuttua yhdessä yössä. Helmikuisen aamuyön tunnit olivat uuden maailmanjärjestyksen alku Venäjän armeijan ryhtyessä hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Turvallisuuden perusedellytysten muuttuessa on välttämätöntä ajatella uusiksi myös strategia ja taktiikka, joilla turvallisuutta ylläpidetään tai joilla se palautetaan. Venäjän aggressio on aiheuttanut hälytystilan koko Euroopassa; diplomatia vaihtunut sanktioihin. Venäjän NATO:on kuulumattomat rajanaapurit miettivät kuumeisesti, kuinka torjua lisääntyvä uhka omaa maata kohtaan. Onko sotilaallinen liittoutumattomuus muuttuneessa tilanteessa kestämätön tila, joka ennen pitkää altistaa maat Ukrainan kaltaiselle infernolle? Huolellinen harkinta saattaa väistyä tunteiden ja tuntemusten tieltä kun halutaan välitöntä ratkaisua, turvatakuita, selustan turvaamista. Venäjän suurstrategia ja sen toimintatapojen tuntemus näyttävät jääneen unohduksiin, vaikka niistä pitäisi olla syvällistä tietoa sekä sotien että rauhan ajalta. Historiallisia päätöksiä tehtäessä on pyrittävä historian ymmärtämiseen. Tämän analyysin päämääränä on lisätä Suomen geopoliittisen aseman ymmärtämistä ja niin sanotun NATO-option realistista arviointia.

Suomella ja suomalaisilla on takanaan 100 itsenäisen historian vuotta. Historiaa kuitenkin luodaan koko ajan kuten myös tulkintoja menneestä. Elämme relativismin aikakautta, jossa perinteiset arvot ja asetelmat kyseenalaistetaan, kommunikaatio on nopeaa, ihmissuhteet jatkuvassa kierrätyksessä. Suomi tämän päivän maailmassa ponnistelee määritelläkseen itsensä uudelleen. Se etsii uusia pätevöitymisen ja pätemisen alueita muiden maiden ja kansojen joukossa miettien samalla edelleen kuumeisesti >. Mitä on suomalaisuus, ja keitä ja millaisia ovat suomalaiset? Mitä he ajattelevat itsestään ja toisistaan? Onko suomalaisuus tarttuvaa ja voiko siihen halutessaan ottaa etäisyyttä, suomalaisena? Ei kenenkään sukua on tietopohjainen yleissivistävä teos suomalaisuuden eri ilmenemismuodoista yksilö-, ryhmä ja yhteiskuntatasolla. Lähestymistapa yhdistelee sosiaalipsykologiaa, yhteiskunta- ja kansantiedettä täydennettynä usean vuosikymmenen kokemuksilla suomalaisuudesta sekä emämaassa että ulkosuomalaisena. Lähtökohta on komparatiivinen, vertaileva, popularisoiva. Suomalaiset eroavat muista, mutta millä tavoin? Mikä erottaa meidät naapureistamme? Miten historiamme ja geopoliittinen asemamme edelleenkin heijastuvat mentaliteetissamme, arvoissamme, ihmissuhteissamme ja tavassamme mieltää maailma, itsemme, toisemme? Teos syväluotaa suomalaisuutta, tarjoaa keskustelunaihetta ja ongelmanasetteluita sekä kannustaa kansalliseen itsetutkiskeluun.