Friedrich Pollock

Taloustieteilijä Friedrich Pollock (1894-1970) kirjoitti Valtiokapitalismi-teokseen kootut artikkelit 1930-1940-luvuilla, ensimmäiset Saksassa, myöhemmät maanpaossa Yhdysvalloissa suuren laman, totalitarismin nousun ja toisen maailmansodan myllertäessä maailmaa. Teoksen pääväite on, että liberaalikapitalismi on kyvytön vastaamaan pitkälle teollistuneen yhteiskunnan poliittisiin ja taloudellisiin kriiseihin. Pollockin huomio on ennen kaikkea totalitaristisessa valtiokapitalismissa, josta paras esimerkki on natsi-Saksa, mutta hän hahmottelee sille myös vaihtoehtoa: kuinka rakentaa toisenlainen maailmanjärjestys liberaalikapitalismin raunioille? Teos on tärkeä keskustelunavaus nykytilanteessa, jossa kommunismin kaivamista esiin ”historian romukopasta” ehkä pidetään teoreettisesti kiinnostavana aiheena, mutta käytännössä liberaalissa keskusteluavaruudessa aihetta ei oteta vakavasti, eikä sen kehittelyyn tunnu löytyvän sanastoa. Valtiokapitalismi tarjoaa ajattelun aiheita kaikille, jotka ovat kiinnostuneita autoritäärisen politiikan ja vaihtoehdottoman talousliberalismin kritiikistä. Kirjan luoma kuva kapean poliittisen vapauden ja tiukan taloudellisen kontrollin maailmasta on hämmästyttävän ajankohtainen, ja samalla ”Frankfurtin koulun harmaan eminenssin” kapitalismikriittinen tutkielma valottaa kriittisen teorian talousteoreettisia puolia, jotka ovat Suomessa jääneet pessimistisen historianfilosofian varjoon. Suomentaja Taneli Viitahuhta on kirjoittanut teokseen jälkisanat, jotka avaavat sen syntykontekstia nykylukijalle ja paljastavat yhtymäkohtia 2020-luvun kapitalismin kriiseihin.

During the occupation of West Germany after the Second World War, the American authorities commissioned polls to assess the values and opinions of ordinary Germans. They concluded that the fascist attitudes of the Nazi era had weakened to a large degree. Theodor W. Adorno and his Frankfurt School colleagues, who returned in 1949 from the United States, were skeptical. They held that standardized polling was an inadequate and superficial method for exploring such questions. In their view, public opinion is not simply an aggregate of individually held opinions, but is fundamentally a public concept, formed through interaction in conversations and with prevailing attitudes and ideas “in the air.” In Group Experiment, edited by Friedrich Pollock, they published their findings on their group discussion experiments that delved deeper into the process of opinion formation. Andrew J. Perrin and Jeffrey K. Olick make a case that these experiments are an important missing link in the ontology and methodology of current social-science survey research.