Gekko Paavilainen

"Eivät he noin voi jatkaa loputtomiin." Mutta lähes iankaikkisesti ovat Consuela ja Selena jo otelleet ja pyrkineet särkemään toistensa kauniit asumukset ja ihanat hedelmätarhat. Kaikki sydämet luoteisen Välimeren poukamassa ovat syrjällään. Tarvitaan koko yhteisön rauhantahtoa, ja sitruksia, jotta elämä asettuisi paremmalle liitoradalle. VANHAT ROUVAT JA KATAPULTTI on kaikenikäisten valloittava sanojen ja kuvien kertomus.

"Laiva ilman kapteenia on kuin nappi ilman reikiä." Vanhat rouvat palaavat ja tällä kertaa he suuntaavat Välimerelle. Consuela ja Selena ovat jättäneet katapultit ja vihanpidon taakseen. Edessä on luksusristeily, aurinkokansi ja loputon määrä sitruunahöntykkää kera tuttujen palvelijoiden. Mutta rauhallinen lomafiilis ei kestä kauaa. Laivalla alkaa tapahtua kummia: arvoesineitä katoaa, matkustajat kuiskivat, ja lopulta itse kapteeni Holmes häviää jäljettömiin. Kuka varastaa? Kuka valehtelee? Ja kuka ohjaa laivaa? Välimerenristeilyn kimalluksen alla kuplii jännitys, huumori ja ripaus merellistä kaaosta. Vanhat rouvat ja välimerenristeilyn arvoitus on hulvaton ja oivaltava kuvitettu kertomus ystävyydestä, salaisuuksista ja siitä, että seikkailu ei katso ikää. Kirja on jatkoa teokselle: Vanhat rouvat ja katapultti (ntamo, 2024).

"Tampere oli syönyt pojan." Näin tuumii Rekon isä. Hän ei juuri ymmärrä aikuistunutta poikaansa, jossei tämän pikkusiskoakaan. Isällä on omat ongelmansa, kelläpä ei. Niin on myös Rekon siskolla, äidillä, mummolla ja kaikilla kavereilla. KAKSISARVINEN jatkaa romaanista YKSISARVINEN (ntamo 2020) tuttujen ihmisten kohtaloiden seurailua ja selvittelyä. Suuri käänne on edessä aikuistuneella kainuulaislähtöisellä elämänrakastajalla Rekolla, ja se koskettaa kaikkia hänen lähellään. Henkilöitä yhdistää viekoitteluun ja seikkailuun aina valmis Tampere.

"Mä olin homo ja sen kirouksen kanssa mä en voinut elää Kainuussa. Täällä mä voisin aloittaa mun elämäni puhtaalta pöydältä tai tahmaiselta baaritiskiltä. Ihan kuin se elämä olisi muuttanut jo ennen mua tänne. Ihan kuin olisin ollut itseäni vastassa Teiskontiellä." YKSISARVINEN kertoo Rekon huimasta kasvusta koululaisesta itselliseksi nuoreksi mieheksi. Nälkämaan kasvatti löytää Tampereelta vapauden ja rakkauden. Eletään vasta 1990-luvun alkua ja Reko joutuu kamppailemaan ennakkoluuloja vastaan. Omiaan ja muiden. Homopojan tie on kivinen, mutta räävittömimmilläänkin sympaattisen, aina pohtivaisen Rekon elämänjano voittaa yhtä hyvin mahdottomilta tuntuvat esteet kuin lukijan mielisuosionkin.