Hanna-Leena Ylinen

Erityisavustajana päiväkodissa työskentelevä Anna on päätynyt ylivoimaiselta tuntuvaan ryhmään. Lasten väkivalta toisiaan ja päiväkodin aikuisia kohtaan on rajua ja vaarallista. Ryhmässä on useita erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Lähes kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia, mikä tuo omat haasteensa työhön. Henkilöstöpula on jatkuva ongelma: ryhmän aikuisilla on runsaasti poissaoloja, mutta sijaisia saadaan harvoin. Kun varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodin johtaja eivät puutu väkivaltaan, tekee Anna oman ratkaisunsa ja kriisiyttää tilanteen. Hornankattila on fiktiivinen teos, mutta perustuu vahvasti tositapahtumiin ja kaikki siinä kuvatut väkivaltatapaukset ovat todellisia. Hanna-Leena Ylinen (s. 1962) on Helsingissä asuva kirjailija. Hornankattila on itsenäinen jatko-osa hänen aiemmalle teokselleen Tarha (Kulttuurivihkot 2023). Yliseltä on lisäksi ilmestynyt aforismiteokset Jotta varastaisit ajatukseni ja Kilpikaarnaihminen. Jotta varastaisit ajatukseni voitti Suomen aforismiyhdistyksen Vuoden aforismikirja -palkinnon 2019.

”Kylläpä tuo lapsi satuilee!”"Miks mun isä ja äiti tuli päiväkotiin riiteleen? Miks ne ei riidelly kotona?""Tänään on kaks ruskeenaamaa ja kaks valkonaamaa paikalla. Yhteensä se on neljä.”"Ope, liian paha juttu. Kukaan ei haluu mua mukaan." Anna työskentelee erityisavustajana esikoulussa ja kohtaa varhaiskasvatuksen karun arjen: erityislapsia ja erityisaikuisia, vihaa ja väkivallan uhkaa, alentavia kasvatusmetodeja. Onneksi on myös inhimillisiä työkavereita ja antoisia hetkiä lasten kanssa. Viiltävä kuvaus on fiktiivinen, mutta pohjautuu kirjoittajan omiin kokemuksiin. Tarina herättää kysymyksiä muun muassa varhaiskasvatuksen resurssipulasta ja lasten yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Jotain pitäisi tehdä.

Kilpikaarnaihminen sisältää oivaltavia ajatuksia ja pieniä tarinoita ihmisen ja luonnon suhteesta. Perinteisten aforismien lisäksi kirjassa on afolleja eli aforistisia novelleja, omakuvia sekä pienoisesseitä." Ihmiset kuin puut. Kiinnostavimmat kasvaneet hiukan kieroon.""Piti itseään pelaajana. Olikin pelinappula.""Miksei ääriajattelijoina pidetä heitä, jotka miettivät vain rahaa?" Hanna-Leena Ylinen (s. 1962) on turkulaissyntyinen, nykyään Helsingissä asuva kirjailija. Hänen edellinen teoksensa, esikoinen Jotta varastaisit ajatukseni voitti Suomen aforismiyhdistyksen Vuoden aforismikirja -palkinnon 2019. Ylinen on ollut myös Turun Sanomien vuoden aforisti. Hän harrastaa ihmisten tarkkailua ja ulkona uimista, pitää metsistä, merestä ja hylätyistä rakennuksista.“Ylisen aforismien ansiokkaaseen luonteeseen kuuluvat hyvin muotoillut poleemisuus ja väittelyhalu. Lukija pannaan ajattelemaan itse.” Siru Kainulainen Turun Sanomissa kirjasta Jotta varastaisit ajatukseni.

”Demokratia antaa vallan niille, joilla on taito puhua se itselleen.””Myitkö periaatteesi? Ei sinulla niitä ollutkaan.””Luonnonsuojelu on vapaaehtoistyötä, hävittäminen työtä.” Aforismeja yhteiskunnasta, vallasta, ihmisyydestä ja luonnosta. Hanna-Leena Ylinen (s. 1962) on turkulaissyntyinen, nykyisin Helsingissä asuva kirjoittaja ja Turun Sanomien vuoden 2019 aforisti. Harrastaa ihmisten tarkkailua ja ulkona uimista. Pitää metsistä, merestä ja hylätyistä rakennuksista. Jotta varastaisit ajatukseni on Ylisen esikoisteos.