Hannele Laukkanen

Tämän tarpeellisen rakennuksen saamista tänne on kiteyttänyt ja kiirehtinyt kaupungin omistaman lihantarkastamon pienuus ja tarkoitukseensa soveltumattomuus. Kun kauppahallin tarve on viime aikoina käynyt kaupungissamme tuntuvaksi ja ehdottomaksi, on valtuuston päätöstä tervehdittävä kaupunkilaisten taholta mitä vilpittömimmällä tyytyväisyydellä. Iisalmea rakennettiin kauppalasta kaupungiksi 1900-luvun alussa. Pieni kaupunki eli kaupankäynnistä ja omavaraistaloudesta. Kulkutautien ehkäisemiseksi pyrittiin tekemään kaikki voitava sen hetkisen tiedon valossa. Eräs tärkeä etappi oli, kun kaupungin niukasta taloudesta huolimatta saatiin oma kauppahalli. Hallin pystytys vaati kaupunginisien kauaskantoista näkemystä ja rohkeutta. Ennen kauppahallin tuloa kaupunkiin puksuttelivat junat uutta rataa pitkin ja junien mukana saapui tuleva kunnallismies, ratamestari Jaakko Öster, joka huomasi kaupungin sopivankokoiseksi hänenlaiselleen edistystä haluavalle miehelle. ”Sokerina kakun päällä” Iisalmesta löytyi topakka tyttö, tuleva kauppias Hilma Moldakoff vaimoksi ja Satamon perhe sai alkunsa. Yhteiskunnalliset asiat, Suomen Venäjän vallan alta vapautuminen ja itsenäisyyden alkuvuodet vaikeuksineen hidastivat hieman kaupungin kehittymistä. Kauppahallin avautuminen loi hetkeksi kauppiaille toivoa paremmasta toimeentulosta, kunnes jälleen maailmalla alkoi kuohua. Teos käsittelee kauppahallin suunnittelun, rakentamisen ja kaikkein kiihkeimpien kaupankäyntivuosien jälkeistä hallin elämän tasaista tahtia. Halli täyttää sata vuotta 1.5. 2026.

Teoksessa esitellään kansan keskuudessa harrastetut tanssilajit 1700-luvulta näihin päiviin piiritanssista jiveen. Kirjaa varten on haastateltu eri ikäisiä tanssin harrastajia sähköpostitse ja kansalaisopiston tanssimuistelokurssilla. Teoksessa tulevat esille tanssinharrastajien kokemukset ja muistot säilyneiltä ja hävinneiltä tanssipaikoilta: niillä koetut ilon hetket ja liikunnan riemu. Muistot on yhdistetty laajaan tietopohjaan tanssiaiheisista teoksista, sanoma- ja viihdelehdistä sekä Työväen arkiston aineistosta. Kirjassa kuvaillaan myös koronapandemian vaikutusta tanssiharrastukseen. Tämä lavatanssien historiaa ja tanssin nykytilaa kautta Suomen sisältävä teos on saanut tukea Suomen Tietokirjailijat ry:ltä. Maantieteellisesti teos on painottunut Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaan tanssilavoihin ja -taloihin.

Syytinkikoira Jekku yhdisti ja erotti - tietäen maailmasta jotain, mitä ihmiset eivät ymmärtäneet. Lopulta siitä tuli urhoollisuusmitalin arvoinen vahti ja apuri. Teoksessa on kantavana voimana ihmisten parhaaksi ystäväksi tituleerattu eläin, terhakka pystykorva Jekku. Jekun elämä saa aivan uuden käänteen, kun kohtalo johdattaa koiranpennun kilttien seniori-ikäisten sisarusten hoiviin. Myöhemmin Jekun omistajaksi tulee pariskunta, joka haluaa hypätä kiireisestä elämänmenosta rauhallisempiin ympyröihin. Tekevien ihmisten kiire ei lopu maisemanvaihtoon, mutta mukaan tulee uusia tuttavuuksia ja tapahtumarikasta, elämänmakuista elämää. Ähkäisten Siippa nousi istumaan ja tunnusteli vartaloaan. Jekku laskeutui Siipan viereen ja tuijotti odottavan näköisenä suoraan silmiin. - Mitenkähän me pääsemme kotiin, Jekku? Siippa kysyi koiralta.