Hannele Pokka

Miltä kuulostaa vaiennut joki? Siihen osaavat vastata pian Airolan kylän asukkaat, kun Isojokeen aletaan rakentaa taas uutta vesivoimalaitosta. Useat kyläläiset menettävät joen valjastamisen takia elinkeinonsa, jotkut jopa kotinsa. Se muuttaa lopullisesti myös Alarannan talon kolmen naisen elämät. Joen varrella kaikki 19 ikävuottaan elänyt Elli pääsee töihin Mäntykosken työmaan keittiölle. Siellä Elli tapaa nuoren insinöörin, Pekan, joka ei lähde kosken tyttären ajatuksista millään. Hilda-ämmin ajatuksista taas ei lähde lohi, joka ei ole noussut jokeen sitten ensimmäisen voimalaitoksen rakentamisen. Ei, vaikka sitä odotettiin pitkään takaisin. Ellin äiti Alma puolestaan ei voi unohtaa liian äkkiä toteutuneita maakauppoja. Hyvät rantaniityt myytiin jokiyhtiölle, ja rahoilla saatiin vain valmiiksi rikkinäinen kuorma-auto.

Ympäristöyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä viriteltiin perestroikan ja glasnostin hengessä jo 1980-luvulla, jolloin venäläiset uskalsivat puhua neuvostoajan aiheuttamista ympäristöongelmista avoimesti. Suomalaiset ympäristöaktivistit osallistuivat innolla keskusteluun. 1980-luvun Pietarin hämärillä kujilla vaelsivat niin suomalaiset luonnonsuojelijat ja rock-muusikot kuin nuori Pekka Haavistokin. Sittemmin Neuvostoliiton tilalle tuli Venäjä - perestroikan tilalle autoritäärisesti johdettu maa. Tiivis vuoropuhelu ympäristöasioissa silti jatkui. Pietarin kaupungin jätevesien lisäksi monta muutakin päästölähdettä siivottiin, ja uusia luonnonsuojelualueita perustettiin Suomen rajan tuntumaan. Tultuaan presidentiksi vuonna 2000 Vladimir Putin lakkautti koko Venäjän silloisen ympäristöhallinnon. Tavallisten venäläisten huolta jätevuorista, myrkyllisistä kaatopaikoista ja pilatuista vesistöistä Kremlkään ei voi silti ohittaa. Suomalaisten asiantuntemukselle on kysyntää.

Joen varrella kasvanut Hannele Pokka tuntee Kemijoen rannat ja siellä asuvat ihmiset. Kirja sisältää yli kolmekymmentä tarinaa Kemijoen naisista ja miehistä jokisuulta latvoille.