Hannu Hyttinen

Lestadiolaisuuden historiaan on kuulunut monia v rikk it persoonia, joiden tarina on painunut vuosien saatossa unohduksiin. Yksi heist on tamperelainen suutari Robert Gr nfors (1851-1934), jonka vaiherikas el m kietoutuu niin Tampereen kenk teollisuuden varhaisvaiheisiin kuin kaupungin kehitykseen ja kaupunkilaisten el m n erityisesti 1800-luvun j lkipuoliskolla. H nelle itselleen merkitt vimm ksi muodostui side esikoislestadiolaiseen her tysliikkeeseen, mink ansiosta h nen tarinansa ei painunut unohduksiin, vaan s ilyi meid n p iviimme asti. T m julkaisu kertoo Robertin el m ntarinan niilt osin kuin se on t ll hetkell kohtuullisella ty m r ll selvitett viss . Sis lt jakautuu suunnilleen puoliksi Tampereen kaupungin ja lestadiolaisuuden historiaan liittyvien teemojen v lille. Teoksen liitteen ovat meid n p iviimme s ilyneet Robert Gr nforsin omat kirjoitukset, jotka omalla tavallaan valottavat h nen persoonaansa ja aikaa, jona h n eli.

Keväällä 1884 eräs matkaaja lähti taivaltamaan jalkaisin Maaningalta kohti Lappia. Matkan ilmeisenä tarkoituksena oli päästä omin silmin näkemään ja omin korvin kuulemaan, millainen lestadiolainen herätysliike oli sen syntysijoilla. Tuolloin kohti Etelä-Suomea leviävä lestadiolaisuus oli monin paikoin sekä ihmisten huulilla että sanomalehtien palstoilla. Kaikkiin kuulopuheisiin ja mielipiteiden värittämiin lehtikirjoituksiin ei kuitenkaan voinut luottaa, vaan ilmiöön piti päästä tutustumaan omakohtaisesti. Pitkä ja vaiherikas matka kulki halki monien Suomen historian merkkipaikkojen ja kesäisen kauniin luonnon. Jalkaisin kulkiessa oli mahdollisuus pysähtyä moniin mielenkiintoisiin paikkoihin ja kohdata lukuisia ihmisiä. Halki Pohjolan taivaltaessa sai hyvän läpileikkauksen sen ajan elämästä ja ihmisten tavoista. Eikä näin pitkällä matkalla luonnollisesti vältytty monilta hauskoilta kommelluksiltakaan. Tämä aikoinaan Oululaisessa sanomalehdessä pitkänä jatkokertomuksena ilmestynyt matkakuvaus vie lukijansa menneeseen maailmaan tarjoten ainutlaatuisen lukukokemuksen ja ajankuvan sen aikakauden elämästä ja oloista pohjoisessa Suomessa.

Tamperelaisen puheenparren suursanakirja. Kirja opettaa sanaston ja maantiedon,varoittaa virheistä ja antaa esimerkkilauseita niille, joiden vilpitön pyrkimys on oppia puhumaan tamperelaisittain. Hannu Hyttisen vuonna 1995 kirjoittama Pipa päässä rotvallin reunalla aloitti murrevillityksen Suomessa. Tuon tampere-suomi -taskusanakirjan innoittamana on syntynyt murresanakirjoja, murrerunoutta, murteilla sanoitettua sarjakuvaa, jopa murteilla kirjoitettua uskonnollista tekstiä. Vaatimaton Pipa päässä rotvallin reunalla -kirjanen on nyt kasvanut Isoksi pipaksi, tamperelaisen puheenparren täydelliseksi suursanakirjaksi. Iso pipa opettaa sanaston ja maantiedon, varoittaa virheistä ja antaa esimerkkilauseita niille, joiden vilpitön pyrkimys on oppia puhumaan tamperelaisittain. Kirjan riemukas kuvitus on tunnetun tamperelaisen piirtäjän Erkki "Jammu" Kanervan käsialaa.