Hannu Laitinen

Huoltamotoiminnan muutos Suomessa 2000-luvulla pohjautuu eurooppalaiseen integraatioon ja Suomen markkinoiden vapautumiseen. Tärkeimmät muutokset ovat toimialan keskittyminen, miehitettyjen palveluiden laajamittainen korvaaminen öljy-yhtiöiden automaateilla ja epäterve kilpailu hinnoittelussa. Päätoimialan lisäksi vähittäiskaupan rakenne on muuttunut kaupan aukiolon vapautuessa. Polttoainekaupan jakelusopimukset perustuvat EU:n ryhmäpoikkeusasetukseen ja kilpailusääntöihin. Yhdeltäostosopimukset ovat lisänneet öljy-yhtiöiden valtaa ja ohjausta. Elinkeinotoimintaan ovat vaikuttaneet lukuisat öljyalan yrityskaupat, tuonti- ja tukkukaupan keskittyminen, uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotto sekä maankäyttö- ja kaavoitusasiat yhdessä liikenneverkoston muutosten kanssa. Lähitulevaisuuden muutokset ovat vielä tapahtuneita 2000-luvun muutoksia merkittävämpiä. Tutkimuksen perusteella huoltamotoiminta on säilyttänyt tunnusomaiset piirteensä ja sopeuttanut toimintansa kulloistenkin kaupallisten, teknisten ja säädösperusteisten muutosten mukaisesti. Tutkimukseen sisältyvän alueellisen analyysin mukaan myyntimäärien vähäiset muutokset maakunnissa ovat osoituksena huoltamotoiminnan laadun ja laajuuden merkityksestä. Tutkimuksessa on käytetty noin tilastoaineistoa 20 vuoden ajalta. Toimialan kannattavuutta on tarkasteltu otantana omistaja- ja vuokrakauppiasyrittäjien tilinpäätösaineistoista. Sisällöllisessä analyysissä ja puitearviossa on tukeuduttu myös kauppiasjärjestöjen päättäjiin. Huoltamoyrittäjien ja autoalan huomio kohdistuu jakeluverkostoihin, uusiin polttoaineisiin, teknologioihin ja liikkumisen vaihtoehtoisiin malleihin. Ympäristöpainotteinen verotus muuttaa koko autoalan ja polttoainekaupan toimintaympäristöä. Polttoainekauppa kaipaa selkeyttä, johdonmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Epävarmuudesta eroon pääseminen polttoainekaupassa tarkoittaa kaupallisesti järkeviä pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka turvaavat jakelutoiminnan koko maassa. Tuotevalikoiman ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä palvelee parhaiten hinnoittelun läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus sekä vaikutuksiltaan tutkitut ja kestävät päätökset.

Ylitornion Tengeliöstä kotoisin olleet veljekset Akseli ja Emil Nalli olivat ammattimaisen autoilun uranuurtajia Lapissa 1920-luvulta alkaen. He oli-vat autoilun pioneereja niin Lapin kuorma-autoliikenteessä kuin linja-autojen säännöllisen reittiliikenteessä. Nallin veljekset osallistuivat myös kahteen valtavaan autosavottaan, jotka mullistivat aikanaan Lapin autoilua: Sallan suurten metsäsavotoiden tu-kinajot 1930-luvulla sekä Jäämerentien rakentaminen Rovaniemeltä Pet-samon välirauhan aikana 1940-41. Tämä on Erkki Hasan ja Hannu Laitisen kahdeksas kotikyläänsä Ylitornion Tengeliötä sivuava kirja.

Punabaretit-kirja kertoo seikkaperäisesti itsenäisen Laskuvarjojääkärikoulun koko historian alkaen koulun perustamisesta 1962 ja jatkuen Utin Jääkärirykmentin perustamiseen 1.1.1997. Lähes 300-sivuisessa kirjassa käsitellään koulutuksen muuttumista vuosikymmenien saatossa, ilma-aluksia ja hyppykoulutuksen kehitystä, valintakokeita, varuskunnan vaiheita ja luonnollisesti laskuvarjojääkärihenkeä sekä siihen liittyviä rituaaleja. Kirja sisältää myös ennen salassa pidettyjä sotilasasioita. Runsaalla kuva-aineistolla väritetty kirja antaa meille Laskuvarjojääkärikoulussa hikoilleille mahdollisuuden tarkistaa, mitä todella on tapahtunut ja minkä taas aika on kullannut muistoissamme! Samalla se kertoo laskuvarjojääkärikoulutuksen peruspilareista, perinteistä ja joukko-osaston erikoisluonteesta. Kirjan ovat kirjoittaneet itsenäisen Laskuvarjojääkärikoulun parhaat asiantuntijat: everstiluutnantti Hannu Laitinen, everstiluutnantti Kalevi Reiman ja everstiluutnantti Seppo Solasaari. He ovat tehneet pitkän uran eri tehtävissä Laskuvarjojääkärikoulussa ja heidän hankkimaansa asiantuntemusta, kokemusta ja tietoa voit lukea tämän kirjan sivuilta. Kirjan on toimittanut ja osittain kirjoittanut Laskuvarjojääkärikillan pitkäaikainen sihteeri Fil. Maist. Hannu Ahokanto.