Hannu Oittinen

Suomalaisten Viron tietoisuus ja tuntemus oli suurimmillaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Uudet sukupolvet tarvitsevat nyt uutta faktatietoa etelänaapuristamme. Perehdy Viroon! tietokirjan tavoite on tarjota suomalaisille Virosta kiinnostuneille asiatietoa helposti löydettävässä muodossa yksien kansien välistä. Yhdellä hakusanalla on löydettävissä tarvittava tieto. Vastaavaa kirjaa ei ole Suomessa aiemmin julkaistu. Kirjan viidessä artikkelissa esitellään Viron tasavallan perustiedot, pääkaupunki Tallinna, historia, kieli ja kulttuuri sekä urheilu maan itsenäistymisestä 1918 tähän päivään. Artikkelien jälkeen tulee niihin liittyviä asiakohtia suomalaisessa aakkosjärjestyksessä tietosanakirjojen tapaan. Yhden asiakohdan pituus on 100–400 sanaa. Asiat valitaan edustavana otantana, joka perustuu kirjoittajien valintaan ja tietouteen Viron yhteiskunnan merkittävistä tapahtumista ja henkilöistä. Asiakohtia tulee noin 200 ja valokuvia satakunta. Kirjan lähteinä käytettävät aineistot koostuvat alkuperäislähteistä, tutkimuskirjallisuudesta ja verkkojulkaisuista. Valokuvat kootaan Viron kansallisarkiston Fontis-kokoelmasta ja kirjoittajien omista kokoelmista. Kirjoittajat historioitsija, tietokirjailija Jari P. Havia, kääntäjä, tietokirjailija Hannu Oittinen ja filosofian tohtori, dosentti Heikki Roiko-Jokelan kanssa ovat kirjoittaneet ja toimittaneet kymmeniä Viroon liittyviä kirjoja ja oppaita.

Kerro lisää viroksi! on suomalaisille laadittu keskusteluopas, jossa suomenkielisille sanoille, ilmauksille ja lauseille tarjotaan virolaisia vastineita. Opas sopii niin otettavaksi mukaan matkalle kuin itseopiskelijoiden ja ryhmien tutkittavaksi, eikä sen käyttäminen edellytä aiempia tietoja viron kielestä. Kirja on kuvitettu ja sisältää myös suppean kieliosion viron kielen ääntämyksestä, peruskieliopista sekä monenlaisista yhteyksistä suomen ja viron kielten välillä.

Itsenäisyytensä palauttaneessa Virossa alkoi voimakas talouskasvu 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1996 aloitettu sähköisen asioinnin kehittäminen on luonut maasta kuvaa edistyksellisenäja tulevaisuuteen katsovana valtiona. Vuosituhannen vaihteessa tavoitteet jäsenyyksistä Euroopan unionissa ja Natossa alkoivat näyttää realistisilta huolimatta hankalasta rajakysymyksestäVenäjän kanssa. Koulutus- ja kulttuurielämässä koettiin suuria muutoksia. Kirjassa on lisäksi mm. kronologia Viron historian tapahtumista 1995-2005 ja joukko Suomessa ennen julkaisemattomia valokuvia.

Nämä runot ovat siitä kaikesta mitä olen elänyt, Kalevalan sanoin: Tien ohesta ottamia, risukosta riipomia. Valtaosaa en ole kirjoittamalla kirjoittanut, ne ovat vain tulleet. Vuoden 2017 runot ovat pääosin tietoisesti tehtyjä. Olen vuosien mittaan ihmetellyt sitä, miksi poliittista runoutta on niin vähän 1970-luvun jälkeen. Jotain on puuttunut. En ole minäkään sitä väkisin vääntänyt, mutta silloin kun sitä kaiken keskellä on tullut, en ole estänytkään. Kun keväällä 2017 aloin tosissani koota ruutupapereita muovitaskuista, konekirjoitettuja arkkeja ja sähköisiä runoja tietokoneelta, mieleeni tuli nimi kokoelmalle: Puuttuvat laulut. Jos tämä kokoelma täyttää jotain siitä, mistä on puutetta, olen silloin tehtäväni täyttänyt, tai ainakin aloittanut. Kun kirjoitin kokoelman ensimmäisen runon keväällä 1974, olin mittamiehenä tietyömaalla Pohjois-Savossa, Vesannolla. Kun olen koonnut nämä runot, olen eläkkeellä oleva toimittaja Tampereella. Siihen väliin mahtuu paljon, siitä kertovat nämä runot.

Viron tasavallan itsenäisyyden palauttamisesta on kulunut 25 vuotta. 20. elokuuta 1991 Viron tasavallan korkeimman neuvoston puhemies Ülo Nugis äänestytti kansanedustajia itsenäisyyden palauttamisesta. Äänestys sujui ripeästi, ja vielä ennen puoltayötä entinen neuvostotasavalta oli muuttunut itsenäiseksi valtioksi.1980-luvun puolivälissä Neuvostoliiton rapautuminen ja maailmanpolitiikan kehitys palauttivat virolaisten uskon mahdollisuuteen itsenäistyä. Kirjassa on tutkittu niitä tekijöitä ja toimijoita, joiden ansiosta Viron onnistui omin päättäväisin toimin palauttaa itsenäisyys. Korkeimmalla neuvostolla, muinaismuistoyhdistyksellä, kansanrintamalla, kongressilla, uusilla puolueilla ja järjestöillä oli kullakin oma tärkeä ja usein ainutlaatuinen osansa uudelleen itsenäistymisen vaiheissa. Unohtaa ei myöskään sovi niitä rohkeita miehiä ja naisia, jotka olivat 1960-70-luvulla toimineet itsenäisen Viron puolesta usein oman henkensä vaarantaen. Teoksemme pureutuu ratkaiseviin vuosiin virolaisten itsensä ja heidän taitavan toimintansa kannalta. Jari P. Havia ja Hannu Oittinen ovat pitkän linjan Viron-tuntijoita. Havia on julkaissut Viro-vuosikirjaa ja Viron ostosopasta sekä toiminut Viro-järjestöjen johtotehtävissä muun muassa Suomi-Viro-seuran puheenjohtajana. Oittinen on palkittu suomentaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut esimerkiksi matkaoppaita sekä teoksia viron kielestä.

Assamallan asemalla on kolmas vironhaikukokoelma maailmassa ja ensimmäinen alun perin suomeksi kirjoitettu. Kirjan sata runoa ovat tavallista haikua hiukan lyhempiä vironhaikuja. Tämän uudehkon runouslajin 14 tavua jakautuvat kolmelle riville eli 4 + 6 + 4 tavuksi, kun tavallisessa haikussa tavujen määrä on 17 (riveillä 5 + 7 + 5 tavua). Niukka ulkoinen muoto pakottaa lajin harjoittajat ilmaisemaan sisällön äärimmäisen tiiviisti. Assamallan aseman useissa runoissa esiintyy jokin virolainen paikkakunta: se liikkuu varsinkin Etelä-Viron ja Saarenmaan maisemissa. Paikat eivät ole itsetarkoitus, vaan niiden avulla kommentoidaan Viron maantiedettä ja historiaa, kieltä ja kulttuuria sekä suomalais-ugrilaisuutta. Runoihin on piilotettu lukuisia viittauksia suomalais-virolaisiin kulttuurisuhteisiin. Teos on valtaosin suomenkielinen, eräät tekstit ja vierasrunot ovat viroksi. Kielellisesti kirja kokeilee genren mahdollisuuksia muun muassa sananmuunnoksilla, anagrammeilla, ryhmittelemällä vironhaikuja riimitellyiksi parirunoiksi ja sarjoiksi sekä tarjoamalla käännöksiä, jotka eivät ole käännöksiä.

Kirja opastaa Haapsalun, Läänemaan, Vormsin ja Hiidenmaan kulttuuri- ja luontonähtävyyksille sekä antaa aimo annoksen tietoa alueen historiasta ja merkkihenkilöistä. Kirjassa mukana myös 'Valkean Daamin legenda' ja vironruotsalaiset. Runsaasti mv- ja värikuvia. Karttoja. Suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittama matkaopas!