Hannu-Pekka Björkman

Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole? Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät. Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata. Kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo. Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus kirjasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä”, he toteavat kokoelmasta.” Oman tulkintani mukaan sisu on paljon monitahoisempi käsite kuin vaikkapa se, että ihminen menee tarvittaessa läpi harmaan kiven. Sisu on sitä, että keksitään keino ylittää kivi.” - Jenni Kirves”Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisjärki on ainoa universaali järkilaji, joka pystyy avaamaan maailmankaikkeuden toimintakoodit.”- Juha Seppälä”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.” - Juha Hurme

Näyttelijä, kolumnisti, kirjailija Hannu-Pekka Björkman pohtii teoksessaan Metsä ei kuule neuvojani kaipauksen ja merkityksellisyyden tunteen teemoja upean herkällä tavalla. Hän tavoittaa lukijan kirjoittamalla muun muassa taiteesta, kirjallisuudesta, historiasta sekä omakohtaisista muistoistaan. Ennen kaikkea Björkmanin tarkkaavaiset havainnot ihmisyydestä koskettavat ja luovat samaistumispintaa. Useimpia meistä yhdistää kaipuu aitoon olemiseen, merkityksen löytämiseen. Se näkyy tarpeessamme vaeltaa vieraisiin maisemiin, kokea yhteyttä luontoon sekä yrityksessämme ymmärtää maailmaa ja itseämme taiteen avulla. Ehkä juuri tuo kaipuu pitää meidät hengissä, ihmisinä. Hannu-Pekka Björkman kirjoittaa herkkävireisesti kaipauksestamme ja pyrkimyksestämme kurottautua kohti merkitystä. Läsnä teoksessa ovat niin kirjallisuus ja kuvataide, historia ja henkilökohtaiset muistot kuin tarkkanäköiset havainnot ihmisyydestä. Björkmanin puhutteleva teos on matka tunnustetun taiteilijan mielenmaisemaan. Se tarjoaa myös peilauspinnan pohdinnoille ajan kulusta ja maailmaan jättämistämme jäljistä. Kirjoitukset perustuvat Eeva-lehdessä julkaistuihin kolumneihin. Hannu-Pekka Björkman on palkittu ja suosittu näyttelijä, kolumnisti ja kirjailija. Hän toimi näyttelijäntyön professorina Teatterikorkeakoulussa 2013–2018. Björkman on kirjoittanut muun muassa teokset Valkoista valoa (2007), Kadonneet askeleet – Matkoja aikaan ja taiteeseen (2011) ja Välähdyksiä peilissä (2014).

Teatteria ja kirkkoa on monesti verrattu toisiinsa, ja niiden keskinäinen vuoropuhelu on ollut usein jännitteistä. Henkilökohtaisessa puheenvuorossaan näyttelijä Hannu-Pekka Björkman osallistuu keskusteluun elämän perimmäisistä asioista. Hän käsittelee esseissään oman uskonsa ja näyttelijäntyön suhdetta. Björkmanin keskeisiä käsitteitä kirjassa ovat valo, hiljaisuus ja kauneus, joiden myötä hän johdattaa lukijan pohtimaan kysymyksiä ihmisyydestä ja taiteesta.