Hannu Simola

Mikä arvo laadunarvioinnilla on peruskoulun rehtoreiden ja opettajien mielestä? Miten opetuksen kenttäväki kokee uuden maailmanlaajuisesti levinneen arviointikulttuurin vaikuttavan jokapäiväiseen työhönsä ja koulun toimintaan? Entä onko uusi laadunvarmistus ja -arviointi todellisuutta vai retoriikkaa? Onko se koulun arjelle ja laadukkaille tuloksille hyväksi vai pahaksi, vai vaikuttaako se kouluun ollenkaan? Tässä teoksessa perusopetuksen laadunarviointia tarkastellaan rehtoreiden ja opettajien kokemana - arvioinnista kertovat näkemyksensä noin 600 rehtoria ja 1 500 opettajaa. Suomessa arvioinnin kysymykset saivat erityistä merkitystä, kun arviointi muuttui koulutuksen järjestäjille lakisääteiseksi vuonna 1999 ja kun suositus perusopetuksen laatukriteereistä julkistettiin keväällä 2009. Tämän myötä koulutusjärjestelmää ohjataankin perinteisten lainsäädännön ja talouden sekä koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen säätelyn rinnalla myös laadunarvioinnilla. Nyt käsillä oleva tutkimus tarjoaa asiantuntijatietoa perusopetuksen laadunarvioinnista niin opettajille, rehtoreille, päätöksentekijöille ja tutkijoille kuin yleisesti arvioinnista kiinnostuneille.

On sanottu, että myöhäismoderni yhteiskunta on kuin juokseva mosaiikkimainen verkosto, jossa pelkkä tapahtumien hallinnan tunteen saavuttaminen edellyttää aivan uusia ja kehittyneitä menetelmiä. Uusien keinojen keskiössä on arviointi, joka sekin jakautuu hämmentävän moniin suuntiin: puhutaan niin laadunvarmistuksesta, auditoinnista kuin akkreditoinnista ja sertifioinnista. Koulutuksen arvioinnilla on pitkät historialliset perinteet, vaikka siitä on aiemmin puhuttu milloin perään katsomisena tai seurantana, milloin arvosteluna tai tarkastuksina. Nykyaikaisesta koulutuksen kansallisesta ja ylikansallisesta hallinnasta tai politiikasta on mahdotonta puhua ilman kannanottoa arvioinnin rooliin. Tähän asti on puuttunut teos, joka tarkastelisi suomalaisen koulutuksen arviointia historiallisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti sekä yhteydessä kansainvälisiin virtauksiin. Arvioida ja hallita täyttää tämän aukon sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Alan suomalaisten huippuasiantuntijoiden kirjoittama kirja avaa aivan uutta näkökulmaa arvioinnin moniin ulottuvuuksiin ja yhteyksiin, vaikutuksiin ja sivuvaikutuksiin. Se on tarkoitettu niin tutkijoille, poliitikoille, virkamiehille, opettajille, kuin korkeakouluopiskelijoillekin. Myös politiikasta, hallinnosta ja koulutuksesta kiinnostuneille maallikoille se avaa kokonaisvaltaisen, kriittisen ja analyyttisen käsityksen siitä, miten koulutuksen arviointi on muuttunut ja saavuttanut nykyisen asemansa.

Vuonna 2000 suomalainen peruskoulu oli ensimmäisen Pisa-tutkimuksen mukaan maailman paras. Kahden vuosikymmenen aikana tulokset ovat laskeneet tasaisesti. Viimeisimmässä, vuoden 2022 tutkimuksessa Suomi oli matematiikassa kahdeskymmenes, lukutaidossa neljästoista ja luonnontieteissä yhdeksäs. Mitä yläkoulussa tapahtuu? Teoksessa kysytään opettajilta luokkahuoneiden todellisuudesta. Siinä kerrotaan myös, miksi Pisan huipputuloksiin aikanaan yllettiin ja mitä pitäisi tehdä koulun elvyttämiseksi. Koulujen arkea hallitsee niin sanottu "armovitonen". Se kuvaa opettajien sinnittelyä kaiken aikaa vaikeammaksi käyvässä yläkoulun maailmassa yhä vaihtelevamman oppilasjoukon kanssa. ”Kaikki roolit, jotka opettajille on sysätty: poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, vartija, vanhempi, supernanny jne. Kiusaamisten selvittely, tappeluiden ja ilkivallan selvittely, koulupudokkuuden hoito, mielenterveyskuntoutus. Koululle kaadetaan hoidettavaksi kaikki se, mihin perheissä ja yhteiskunnalla ei ole resurssia. Haloo!"

Dynamics in Education Politics: Understanding and Explaining the Finnish Case introduces a new theoretical framework characterised as Comparative Analytics of Dynamics in Education Politics (CADEP). Albeit the topicality of comparative research is obvious in the current era of global large-scale assessment, with its concomitant media visibility and political effects, comparative education is still suffering from certain methodological deficits and is in need of robust theorisation. Focusing on relational dynamics between policy threads, actors and institutions in education politics CADEP seriously considers the phenomena of complexity, contingency and trans-nationality in late-modern societies. In this book CADEP is applied and validated in analysing the "Finnish Educational Miracle" that has been attracting attention in the educational world ever since they rocketed to fame following the PISA studies during the 2000s. This book will open up opportunities for mutual understanding and learning rather than just celebrating the exceptional circumstances or sustainable leadership. Areas covered include:The analytics of dynamics in education politicsThe dynamics of policy making and governance The dynamics of educational family strategiesThe dynamics of classroom culture It is vital for humankind to be able to learn from each other’s successes and failures, and this applies in education, too. This book is thus a valuable read for anyone interested in the education system and wanting to shape the learning environment.

Dynamics in Education Politics: Understanding and Explaining the Finnish Case introduces a new theoretical framework characterised as Comparative Analytics of Dynamics in Education Politics (CADEP). Albeit the topicality of comparative research is obvious in the current era of global large-scale assessment, with its concomitant media visibility and political effects, comparative education is still suffering from certain methodological deficits and is in need of robust theorisation. Focusing on relational dynamics between policy threads, actors and institutions in education politics CADEP seriously considers the phenomena of complexity, contingency and trans-nationality in late-modern societies. In this book CADEP is applied and validated in analysing the "Finnish Educational Miracle" that has been attracting attention in the educational world ever since they rocketed to fame following the PISA studies during the 2000s. This book will open up opportunities for mutual understanding and learning rather than just celebrating the exceptional circumstances or sustainable leadership. Areas covered include: The analytics of dynamics in education politics The dynamics of policy making and governance The dynamics of educational family strategies The dynamics of classroom culture It is vital for humankind to be able to learn from each other’s successes and failures, and this applies in education, too. This book is thus a valuable read for anyone interested in the education system and wanting to shape the learning environment.

Finnish education has been a focus of global interest since its first PISA success in 2001. After years of superficial celebration, astonishment and educational tourism, the focus has recently shifted to what is possibly the most interesting element of this Finnish success story: that Finnish schools have been effectively applying methods that go against the flow of global education policy with no testing, no inspection, no hard evaluation, no detailed national curriculum, no accountability and no hard competition. From a historical and sociological perspective the Finnish case is not merely a linear success story, but is part of a controversial and paradoxical struggle towards Utopia: towards egalitarian schooling. Bringing together a collection of essays by Hannu Simola and his colleagues, this book analyses the key dimensions of schooling in Finland to provide a critical, analytical and uncompromising picture of the Finnish education system. Going beyond the story of success, the book reveals the complexities of educational change, but also identifies opportunities and alternatives for smart political action in complex and trans-national societies. Including a selection of key chapters on Finnish education policy and governance, teacher education and classroom cultures, the book will be of interest to researchers, academics and postgraduate students in comparative education, teacher education, educational policy and educational reform.

Finnish education has been a focus of global interest since its first PISA success in 2001. After years of superficial celebration, astonishment and educational tourism, the focus has recently shifted to what is possibly the most interesting element of this Finnish success story: that Finnish schools have been effectively applying methods that go against the flow of global education policy with no testing, no inspection, no hard evaluation, no detailed national curriculum, no accountability and no hard competition. From a historical and sociological perspective the Finnish case is not merely a linear success story, but is part of a controversial and paradoxical struggle towards Utopia: towards egalitarian schooling. Bringing together a collection of essays by Hannu Simola and his colleagues, this book analyses the key dimensions of schooling in Finland to provide a critical, analytical and uncompromising picture of the Finnish education system. Going beyond the story of success, the book reveals the complexities of educational change, but also identifies opportunities and alternatives for smart political action in complex and trans-national societies. Including a selection of key chapters on Finnish education policy and governance, teacher education and classroom cultures, the book will be of interest to researchers, academics and postgraduate students in comparative education, teacher education, educational policy and educational reform.