Hannu Takala

Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa muun muassa Suomi ja Baltian maat saavuttivat itsenäisyyden. Myös inkerinsuomalaisilla oli itsenäistymispyrkimyksiä. Miksi Inkerinmaa ei itsenäisyyttä saavuttanut, ja miksi tiedämme asiasta niin vähän? Hannu Takalan "Kirjasalon nousu ja tuho" on suurelle yleisölle suunnattu tietokirja, joka keskittyy inkerinsuomalaisten historiaan ja erityisesti heidän itsehallintopyrkimyksiinsä vuosina 1919-1920. Inkerinsuomalaisten itsenäisyyspyrkimykset kulminoituivat Pohjois-Inkerin Kirjasalon kylään Karjalankannaksella, jota on myöhemmin kutsuttu myös Kirjasalon tasavallaksi. Mikä tämä lyhytaikainen tasavalta oikein oli ja millaisia itsenäisyys- ja autonomiapyrkimyksiä sen suhteen eläteltiin? Entä millainen oli inkerinsuomalaisten aseellinen kansannousu ja miksi toiveet itsenäisestä Kirjasalosta tai jopa Suomeen liittymisestä tukahtuivat? Hannu Takala on arkeologian dosentti Turun yliopistossa. Häntä kiinnostaa Suomen varhaisimma jääkauden jälkeinen asutus, karjalainen kulttuuriperintö sekä vuoden 1918 sisällissota.

Sisällissota alkoi Karjalankannaksella viikkoa aikaisemmin kuin Pohjanmaalla. Kannaksella kuoli sodassa suhteellisesti enemmän kuin muualla. Myös kostotoimet olivat ankarampia kuin muualla. Suomeen jääneellä venäläisellä sotaväellä oli aiemmin luultua suurempi merkitys väkivallan alkamisessa nimenomaan Viipurissa ja Kannaksella. Teos osoittaa venäläisten tärkeyden punakaartin kouluttajina sekä sotatapahtumissa punakaartin osana erityisesti Kannaksella. Tutkija Hannu Takala käy yksityiskohtaisesti läpi sotaan johtaneen kehityksen ja väkivallanteot ja tuo esille, miten yksittäiset väkivallanteot johtivat rintamataisteluihin. Sisällissodan syttyminen Kannaksella 1918 tarkastelee sisällissotaa Kannaksella ja miten Kannaksen tapahtumat suhteutuvat muuhun Suomeen. Hannu Takala on arkeologian dosentti Turun yliopistossa. Häntä kiinnostaa Suomen varhaisin jääkauden jälkeinen asutus, karjalainen kulttuuriperintö sekä vuoden 1918 sisällissota.

Taistelu Lahdesta 1918 on historian ja arkeologian lähteisiin perustuva teos sisällissodan viimeisistä päivistä Lahdessa. Kirjassa kerrotaan saksalaisten tekemästä Lahden valtauksesta ja siitä miten Länsi-Suomesta kohti itää pyrkineet pakolaiset yrittivät murtaa saksalaisten rintamaa Lahdessa huhtikuun lopussa 1918. Teos perustuu alkuperäisiin saksalaisten sotapäiväkirjoihin ja muuhun alkuperäisaineistoon. Historian lähteiden lisäksi kirjassa kerrotaan, miten taistelupaikat näkyvät edelleen maastossa. Teoksessa on runsas kuvitus. Kyseessä on teoksen 3. painos.

Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Osa esineistä tuhoutui pommituksissa, mutta suurin osa oli jäljellä, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan. Puna-armeijan sotasaalis - Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöväys 1939-1941 kertoo, mitä talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle jääneelle suomalaisomaisuudelle tapahtui. Huomion kohteena ovat ennen kaikkea sotasaalisvarastot, joita puna-armeija kasasi Viipuriin ja muualle Karjalaan. Kirjassa selvitetään millaisia esineitä sotasaalisvarastoihin kasattiin ja mitä esineille sen jälkeen tapahtui. Vastaus saadaan myös siihen, ketkä kaikki sotasaalisvarastojen esineitä hyödynsivät ja mitkä esineet ja taideteokset päätyivät lopulta Leningradin museoihin. Teoksessa luodaan myös yleiskatsaus kulttuuriperinnön kohtaloihin sodissa eri aikoina ja siihen, miten eri maiden armeijat kohtelivat yksityistä omaisuutta ja arvotaidetta viime sodissa. Kirja pohjautuu keskeisiltä osiltaan venäläisiin alkuperäislähteisiin.

Äyräpään kihlakunnan esihistoria II on perusteellinen ja viimeisintä tutkimustietoa Karjalan esihistoriasta sisältävä teos. Kirjassa haetaan vastauksia kysymyksiin, mistä ja milloin ensimmäiset asukkaat jääkauden jälkeen tulivat Karjalaan, miten asutus vakiintui kivikaudella ja sen jälkeen aina rautakaudelle ja historialliselle ajalle saakka. Kirja koostuu useista artikkeleista, joiden kirjoittajat ovat itse tehneet arkeologisia kenttätöitä Karjalan kannaksella vuosituhannen taitteessa. Kirja on suunnattu kaikille Karjalan menneisyydestä kiinnostuneille. Teos sopii arkeologian opiskelijoille, harrastajille ja ammattilaisille sekä kaikille Karjalasta ja karjalaisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille.