Hannu Valtonen

Suomen alueellista koskemattomuutta ilmasta käsin turvaavien Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen käytössä on historian saatossa ollut eri alatyypit ja muunnokset yhteenlaskettuna yli 200 erityyppistä lentokonetta ja helikopteria. Käsillä olevassa teoksessa niistä kukin esitellään yksityiskohtaisesti teknisen kehitystyön, hankinnan ja käytön osalta. Kirjasta saa selkeän kuvan siitä, kuinka runsaassa sadassa vuodessa on Suomessa siirrytty kankaalla verhoilluista, avo-ohjaamoisista potkurikoneista kaksinkertaista äänennopeutta kulkeviin, suihkumoottorilla varustettuihin supertietokoneisiin. Kirja on uudelleentoimitettu painos Suomen Ilmavoimamuseon julkaisusarjassa aiemmin julkaistuille Thulinista Hornetiin ja Albatrosista Pilatukseen -teoksille. Uusimmassa painoksessa on täysin uusittu kuvitus, sekä ensimmäistä kertaa mukana Rajavartiolaitoksen käyttämät ilma-alukset. Uusimpana konetyyppinä esitellään F-35-monitoimihävittäjä, jonka Ilmavoimat ottaa käyttöön vuonna 2025.

Staffel (F) Aufklärungsgruppe 124, lyhyesti 1.(F)/124, oli Saksan ilmavoimien kaukotiedustelulentue. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa lentue tuki ensin Saksan maavoimia Puolan ja Ranskan vastaisissa sotatoimissa, suoritti sitten hetken meritiedustelulentoja Britannian rannikkovesillä ja siirtyi sen jälkeen "Ultima Thuleen" - pääasiassa Kirkkoniemeen, mutta myös Bardufossiin ja Kemiin. Lentueen päätehtävänä oli Pohjoisen jäämeren, erityisesti Barentsinmeren, laivasaattueiden tiedustelu. Tiedusteltava alue oli valtava, lentueen koneet kävivät lännessä Jan Mayenilla ja idässä Novaja Zemljalla asti. Pisimmät lennot olivat yli kymmentuntisia. Hannu Valtonen (FT, everstiluutnantti evp) on täydentänyt lentueessa palvelleiden kokoamaa kronikkaa, joka on tiukkaa asiaa lentueen toiminnan suuntautumisesta ja laadusta, lentopäiväkirjaotteita ja valokuvia unohtamatta.

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjuminen kesällä 1944 onnistui kaikkien aselajiemme peräänantamattoman ja uhrautuvan yhteistyön ansiosta. Suomen avuksi kriittisellä hetkellä saapunut Saksan Luftwaffen Lento-osasto Kuhlmey vaikutti sekin merkittävästi torjuntataistelujen lopputulokseen. Suomen ilmavoimien lisänä osasto kaksinkertaisti puolustajan ilma-aseen vaikutuksen Karjalankannaksella. Lento-osasto tuhosi yli 100 vihollisen konetta, kymmenittäin panssarivaunuja ja runsaasti kalustoa. Osaston tarjoama tuki vaikutti nostattavasti myös suomalaisten taistelumoraaliin. Hannu Valtonen (everstiluutnantti evp, FT) valaisee tutkimuksessaan Osasto Kuhlmeyn vaikutusta Kannaksen kesän 1944 tapahtumiin. Kirjasta nyt myynnissä neljäs painos.

Kette Lappland oli Saksan ilmavoimien kaukotiedusteluparvi, joka toimi Suomessa vuosina 1941-1944. Sijoituspaikkana oli ensin Rovaniemi, myöhemmin Alakurtti, Kemi, uudelleen Rovaniemi jalopulta Kaamanen. Lapin sodan aikana yksikkö lensi sotalentoja myös suomalaisjoukkoja vastaan. Yksikön pääasiallisimmat kohteet määräytyivät armeijakuntien tarpeiden mukaan. Koko ajan tiedusteltiin Neuvostoliiton elintärkeääliikenneväylää Muurmannin rataa, jonka varrella oli lukuisia hävittäjätukikohtia sen suojaamiseksi. Kette Lapplandin merkitys oli suuri myös kartoituskuvauksessa. Tiedustelun lisäksi joukkoja autettiin muun muassa materiaali- ja viestipudotuksin sekä pommitettiin tai tulitettiin kohteita. Lähes aina viimemainituissa kohteena oli Muurmannin radan liikenne, jota Kette Lappland pienenä joukkonapystyi asevaikutuksellaan vain häiritsemään.

Maastoon pudonneiden lentokoneiden etsintä on ollut vuosikymmeniä pienen harrastajajoukon kiinnostuksen kohteena. Toisen maailmansodan aikaisten sotilaskoneiden etsimisestä Pohjois-Suomen ja -Norjan alueelta tehtiin Keski-Suomen Ilmailumuseossa kirja ja näyttely vuonna 1993. Harrastajien piiri on sen jälkeen laajentunut ja nykyisten helppojen yhteydenpitovälinen avulla osoittautunut kiinnostavaksi kansainväliseksi yhteistyöksi. Keski-Suomen Ilmailumuseon uudessa kirjassa on käytetty edellisen kirjan materiaalia perustana, mutta sitä on laajasti täydennetty uudella suomalaisella ja norjalaisella hylkyretkimateriaalilla. Kirjassa on Hannu Valtosen lisäksi kahdentoista muun retkeilijän kokemuksia maastoista ja hylyistä. Kansainvälistä väriä antavat kahden norjalaismiehen ja yhden skottinaisen kokemukset Norjan vuoristomaisemissa. Nyt kohteita on 223 ja mukana ovat niin suomalaisten, saksalaisten kuin liittoutuneidenkin hylyt Pohjois-Suomen ja -Norjan alueelta. Suomen maaperän osalta uudet hylkypaikat alkavat olla harvinaisia, mutta Norjan vuorilta niitä vielä löytyy, jos vain etsijän vuoristotaidot riittävät.