Harri Matikainen

Hiljaisen järven rannalla sijaitsee pieni, syrjäinen kalastajakylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Jokakesäinen kalastuskauden avausviikko on huipentumassa kylän perinteiseen kalastuskilpailuun, mutta sitten kilpailun suosikki, tunnettu ammattikalastaja Petri Lehto, löytyy väkivaltaisesti tapettuna omasta veneestään. Venevajassa makaa tajuton mies sidottuna, kylän kapakassa paikallinen mies uhoaa tekevänsä jotain karmeaa. Mikä yhdistää kunnanjohtajan ja valtuustonpuheenjohtajan tapettuun Lehtoon? Päähenkilö, tuleva ylikomisario ja intohimoinen kalastaja Tomi Nieminen, on palannut idylliseen synnyin kyläänsä eläkeputkea odottamaan, mutta löytääkin itsensä keskeltä murhatutkintaa. Pian Tomi alkaa epäillä, että kylän rauhallisen pinnan alla kytee vaarallisia salaisuuksia. Miksi Petrin menestys kalastajana herätti kateutta? Entä mikä oli hänen viimeisen saaliinsa merkitys? Tomi joutuu kaivamaan esiin kylän vanhoja kaunoja ja kalastajien keskinäisiä kiistoja, mutta totuus on paljon synkempi kuin hän osasi kuvitella. Jokaisella on jotain salattavaa, mutta kuka on valmis tappamaan pitääkseen salaisuutensa turvassa? Vai onko ahneus sittenkin motiivina veritekoihin? Paikalle viimein kutsutaan tunnettu rikoskomisario Timo Lehtonen, mutta livahtaako häneltäkin murhaaja karkuun? Harri Matikainen on 20. kirjassaan hypännyt taas ratkomaan murhamysteereitä. Ja nyt mennäänkin sitten kovilla kierroksilla päätyyn asti. Huumoria, väkivaltaa ja seksiä unohtamatta, totuttuun tapaan.

AARO-VARIS on vain pieni linnunpoika, kun sille käy köpelösti: se putoaa lentoharjoituksissa pesästä! Onneksi luontokappaleista kiinnostunut Matti-poika löytää varisrääpäleen, pelastaa ja vie kotipihaan. SIITÄ ALKAVAT Aaron jännät seikkailut. Hän saa Matin lisäksi monia uusia ystäviä: Helmi-kyläpöllösen, Hannu-variksen ja jopa Keijo-Ketun. Aaron – oman pihamaan valtiaan – suosiota lisää ehtymätön eväsvarasto nakkeineen ja kaurapuuroineen. Lähde Aaron mukaan katsomaan, mitä kaikkea jännää vuodenkierron aikana tapahtuu ja millaisia otuksia Suomen luonnossa voi tavata!

Nyt julkaistavaan kahdeksanteentoista kirjaansa Matikainen on kerännyt elämyksiä unelmien virroilta kotimaan puroilta aina maailman mahtivirroille asti. Yli 60 vuotta jokikalastajan unelmia elänyt kalamies on päässyt kokemaan paljon. Myös unelmat käydä kaukana kalassa ovat toteutuneet. Lukijat saavat tuokiokuvia niin Alaskan kristallinkirkkailta lohijoilta, Afrikan tummilta virroilta, Euroopan padotuilta uomilta kuin kotimaan vaihtelevilta jokivesiltä upeiden kuvien kera.

Kala-Harri on 16. kirjassaan palannut lohijokien mystiseen maailmaan. Lohensoutaja on usein yksinäinen, lähes erakkoluontoinen henkilö. Yhtä salaperäinen kuin lohijoki, jonka pinnalla lohensoutajan vene liikkuu miltei aavemaisesti. Kala-Harri on kokenut lohensoutaja ja saamamies, joka saa myös osansa monen lohestajan pelkäämästä kortosta. Mutta kortot on tehty voitettaviksi ja kirjassa päästäänkin hehkuttamaan myös suurlohia ja upeita vääntöjä kalojen kuninkaan kanssa. Tutuksi tulevat Tenon ja Tornion-Muonionjoen lohisuvannot ja -nivat. Lisäksi päästään tutustumaan kirjailijan pimeään puoleen, sillä mukaan on mahtunut muutama tarina, joiden todenperäisyyttä voi vaan arvuutella. Airot pistävät hiljalleen jälkiä tyynen joen pinnalle. Kuin häveten soutaja painaa aironlavan veteen. Rasvatut hankaimet eivät päästä minkäänlaista ääntä. Vai itikoiden ininä korvissa tunkeutuu soutajan tajuntaan. Airoista tippuvat vesipisarat joka nostolla kuulostavat ympäristön hiljaisuudessa kuin kiviä veteen heitettäisiin. On niin hiljaista, niin hiljaista... Kala-Harrin kirjoissa niin tuttu huumori saa runsaasti palstatilaa, mutta kirjassa koetaan myös surua. On aika joskus vaan luovuttaa...

Huvittulan sai lähes raivon valtaan Hapa Matveinen, suurlohikalastaja, joka heitteli huolettomasti löylyä näiden punttipepeilyä harrastavien kiukaalle. Hapa ei koskaan ymmärtänyt, mitä hienoa on homotuntumalla seisoa ärjyvän kosken äärellä ja repiä kyljestä ja selästä kiinnitarttuneita lohia rannalle. Ja sen Hapa hyvin suorasanaisesti toi facessa julki. Lohenkalastus on intohimoisten ihmisten intohimoista puuhaa. Joskus touhu menee liiankin fanaattiseksi ja seuraukset voivat olla karmeat. Facebookissa alkaneesta herjauksesta lähtee liikkeelle melkoinen vyöry. Tornionjoen Matkakoskella nähdään lohenkalastuksen ohella väkivaltaista toimintaa, mutta myös seksiä saadaan osaksi ripaus. Näitähän Matikaisen kirjoissa on tapana ollut viljellä. Matkakoskella punttipepet viskoivat lyijymönttejään lippomonttuun ja tunteet kuumenevat. Sitten löytyykin punttipepe koskesta, takaraivo murusina. Tunnettu lohensoutaja joutuu tutkintavankeuteen, kun taitava rikoskomisario Timo Lehtonen hyppää taas rattiin. Mutta saako päteväkään poliisimies selvitettyä rikoksia. Kun ensimmäinen ruumis saadaan ruumisautoon, niin vähän ajan päästä rantakalastaja saa siimanpäähän toisen kuolleen miehen, samalla tavalla henkensä heittäneenä. Välillä kirjassa kalastetaan lohta ja sitten tapetaan ihmisiä. Muutamaan päivään mahtuu huimia tilanteita, aamusta aamuun. Matikaisen 14. kirja lähtee melkoiselle loikalle avaussivusta lähtien ja samaa, mielipuolista tykitystä kestää aina lopputeksteihin asti. Vaikka kirjan kaikki henkilöt ovat kuvitteellisia, tarkkanäköisimmät saattavat löytää kirjasta autenttisia hahmoja. Onko tapahtumat oikeita, vai kulkeeko kirjailija niillä rajoilla, joita voisi hulluuteen viitata. Kirjan loppuratkaisu yllättää jopa rikoskomisario Lehtosen, yllättääkö se lukijan?

Matikainen on 13. kirjassaan jatkanut rikosromaanilinjaa. Edellinen Tappaja vaanii hirvimiestä -näytti suuntaa uudelle aluevaltaukselle. Neljä kaverusta lähtee käsivarren tunturiin heinäkuiselle kalastusmatkalle. Retki alkaa upeiden kalojen kiskomisella ja erämaan hiljaisuuden nauttimisella. Idyllin särkevät laukaukset tunturissa ja loppumatkasta kalastusvaellus muuttuu eloonjäämistaisteluksi. Jälleen tarvitaan poliisiautoa, ambulanssia ja ruumisautoa, mutta ketkä näissä kulkuneuvoissa lopulta istuvat, se selviää vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen. Matikaiselle tyypillinen kirjoitustyyli pursuu huumoria, eikä tästäkään kirjasta ei tule puuttumaan seksiä ja väkivaltaa. Tapahtumat tunturissa vyöryvät vauhdilla lukijoiden silmille. Hengästyttävien vaiheiden jälkeen ja savun hälvettyä lasketaan ruumiit ja luetaan syytteet. Vaelluksen tapahtumat on kuvattu hyvin autenttisesti ja lukija voi vaan ihmetellä, onko näin todella tapahtunut oikeassa elämässä. Se jääköön jokaisen selvitettäväksi aina viimeiselle sivulle saakka.

Ypäjällä, Huttulan kylässä, Kurvaisten hirvipoikien jahdissa kaatuu upea hirvisonni. Laukauksia kuullaan muitakin ja metsästä löytyy verissään jahtiporukan jäsen. Kimposiko harhaluoti hirvimiehen kylkeen, vai tuliko laukaus jostain tilaustyönä ammuttuna. Paikallinen poliisi on neuvoton ja rikoskomisario Timo Lehtonen kutsutaan Ypäjälle selvittämään Huttulan kylän tapahtumia. Lehtonen törmää tiiviin tutkimuksen aikana ”seinään” useita kertoja ja kokenut rikostutkija saa hieroa aivonystyröitään useaan kertaan. Viimein Lehtonen saa tunnustuksen, mutta onko ampuja sittenkään oikea? Ja missä sitten on oikea ampuja. Loppusivuille jatkuva jännitys yllättää lukijan, kuten myös rikostutkijat. Harri Matikainen 12. kirjassaan on lähtenyt aivan uusille urille. Eräkirjoista tunnettu kirjailija on antanut mielikuvitukselle täydet valtuudet ilman saldorajaa. Ja senhän Matikainen käyttää hyväkseen melkoisen ronskilla tavalla, sillä seksiä, juonittelua, politikointia ja väkivaltaa ei tule puuttumaan tästä tuotteesta. Muuten teksti noudattaa Matikaisen hersyvää linjaa huumoria unohtamatta.

Harri Matikainen on tunnettu eräjournalisti ja kirjailija. Hänen kuudes teoksensa Hirvikoira ja erämies painottuu eränkäyntiin Suomessa ja ulkomailla. Upeasti kuvitetussa teoksessa on mukaansatempaavia tarinoita, joiden mukana päästään hytisyttäville kelkkaseikkailuille ja seuraavassa hetkessä metsästetään antilooppeja polttavan auringon alla. Hirvikoiraharrastus on Harrin sydäntä lähellä. Kirjassa lähdetäänkin useaan otteeseen hirvikoirien kanssa jahtaamaan tuntureiden kruunupäitä ja loppukauden lumille muita hirviä. Kun myrskytuuli kaataa puita hirvihaukulle hiipijän ympäriltä, voi lukija samoin silmin päästä suoraan aitiopaikalle. Kirjasta hersyvä huumori ei jätä ketään kylmäksi. Mukana on tietenkin hulvatonta sanailua jahtikavereista. Lukijan mietittäväksi jääkin, onko teoksessa kuvattu kirjailijan omia jahteja, vaiko onko kaikki pelkästään mielikuvituksen tuotetta.

Harri Matikainen on 11. kirjassaan lähtenyt etsimään tunnetun hirvikoiransa Rockyn kanssa hirviä tuntureilta ja outamailta. Pitkät haukut päättyvät yleensä kaatoihin ja hirvimiehet saavat ponnisteluistaan palkkion. Kauriit ja peurat pääsevät tuntemaan osaavan metsästäjän tarkkuuden ja välillä käydään osallistumassa hirvenhaukkukokeisiin. Suksijalkainen sonni -kirja vie matkailevan metsästäjän myös kaukomaille kyttäämään karhuja ja sattuupa tähtäimiin jokaisen metsästäjän unelmasaalis, metsästäjien suojelupyhimyksen Hubertuksen merkkieläinkin. Harrin perinteinen kirjoitustyyli sisältää huumoria läkähtymiseen asti. Nytkin jätetään lukijan vastuulle miettiä, mitä metsissä oikeastaan tapahtuikaan.

Kala-Harri on tunnettu kalastustoimittaja ja kirjailija. Useissa kirjoissaan hän on kuvannut lohenkalastusta pintaa syvemmältä ja tällä kertaa hän on Lohijokien vankina. Mies voi lähteä lohijoelta, lohijoki ei voi lähteä miehestä. Kala-Harrin suonissa virtaa kiihkeän kalastusveren seassa Tenon ja Tornion-Muonionjoen vettä useampi promille. 30 kalastettua vuotta Euroopan parhailla lohijoilla antaa pohjan kertoa lohestuksesta asiantuntevasti. Lohijokien vankina -kirjassa on asiaa ja huumorilla sävytettyjä kuvauksia kalastajien ystävyydestä ja lohestuksesta. Vavan vääntyessä kookkaan lohen painosta, veneen täyttää kiihkeä tunnelma. Nouseeko lohi veneeseen, vai karkaako se viime hetkillä? Lohijokien vankina -kirja vie lukijansa lohiveneeseen Tenolla ja Tornion-Muonionjoella uudestaan ja uudestaan.

Harri Matikainen, paremmin Kala-Harrina tunnettu, kertoo omasta elämästään näiden kansien sisällä värikkäästi, koskettavasti ja huumorilla höystettynä. Kala-Harrin taivallus alkaa haisevissa merkeissä, mutta kyllä se elämä puhdistuu ja koukeroituu liki 60 vuoden tapahtumien myötä melkoisesti. Lue kuinka pienestä polvihousuisesta mato-onkijasta kasvaa maailman matkailija, joka kalastaa itseään paljon isompia kaloja ja metsästää itseään paljon isompia eläimiä. Ja tokihan kirjan nimenmukaisesti välillä tulee esille se renttumainen luonne kaikkine sivujuonteineen. Kala-Harrin elämään on osunut menetyksiä ja saavutuksia, ilon- ja surunkyyneleitä. Välillä mies kuolee, herää henkiin. Sairastuu vakavasti, saa vammoja ympäri kehoa elämänkolhuissa. Se mikä ei lopullisesti tapa, se vahvistaa. Sen voitte kokea näiden kansien välistä yhdessä rentun ja reppumiehen kanssa.

Hau kaikille, olen Rocky, uljas jämtlanninpystykorva. Tämä on minun elämänkerta, kuinka pienestä pennusta kasvoi iso ja komea hirvikoira. Vaikka olen vasta 7-vuotias, elämäni poluilla on ehtinyt sattua ja tapahtua monenmoisia kiemuroita. Kun kuitenkaan en osaa kirjoittaa, värväsin isäntäni Harri Matikaisen naputtelemaan saneluni mukaan elämäntarinaani päätteelle, jota hän muutenkin vahtii mielikseen. Kirjan loppuun hän ilman lupaani naputellut muutamia meidän jahtireissuja, kuten hänen mielestään ne ovat menneet. En ota niistä vastuuta. Terveisin Jahtitassun Rocky.

Harri Matikaisen uusin kirja liikkuu puhtaasti kalavesillä. Matikainen on lohestanut Tenojoella 1990-luvun alusta alkaen. Tähän teokseen hän on koonnut parhaat tarinansa ja hienoimmat kokemuksensa lohensoutajana. Utsjoella asuva Harri Matikainen on tunnettu eräjournalisti ja kirjailija. Matikaisen edellinen kirja, metsästysaiheinen Hirvikoira ja erämies (Mediapinta) ilmestyi vuonna 2016. Tenon lohen lumoissa on hänen seitsemäs teoksensa.