Harri Närhi

Uusia sekä klassisia kaiken lopun kuvauksia kotimaisilta kirjailijoilta. Ihminen on aina pelännyt - tai toivonut - maailmanloppua. Vaikuttavia maailmanlopputarinoita on tehty jo 1700-luvulta alkaen. Kuvaukset maailmantuhoutumisesta ovat nykyisenä maailmanlaajuisten epidemioiden aikana tulleet yhä todentuntuisemmiksi. Uutiset ovat täynnä ilmastokriisiä, kuivuutta ja suunnattomia metsä- ja maastopaloja. Monet poliitikot tuntuvat suorastaan haluavan kiihdyttää kehitystä. Onko meillä enää toivoa? Kuolon tähti sisältää 18 novellia. Siihen ovat uusia kotimaisia tuhon ja hävityksen tarinoitakirjoittaneet maan johtavat spefikirjailijat, kuten Tiina Raevaara, Anni Kuu Nupponen ja Vesa Sisättö. Höysteenä on myös muutamia vanhojanovelleja, joista Tove Janssonin ”Shoppaamassa” on erityinen löytö. Sitä ei ole ollut saatavilla kolmeenkymmeneen vuoteen. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut kirjaan myös lyhyen maailmanloppukuvitelmien historiaa kartoittavan esipuheen.

Keski-ikäinen mies herää sairaalassa eikä tiedä omaa nimeään. Hänen päästään ovat pyyhkiytyneet ihmiset, tapahtumat ja muistot. Minne maailma katosi? Toisessa ajassa ja paikassa intiaaninuorukainen lähtee ensimmäiselle ketsaalinsulkien pyyntiretkelleen. Mies saa kuulla olevansa Lauri Kurki, valokuvaaja. Intiaaninuorukainen Toia, joka metsästää veljensä ja enonsa kanssa, löytää apinoiden kanssa eläneen pienen tytön. Kun Kurki pääsee sairaalasta kotiin, hänen on ryhdyttävä nousemaan portaita mielensä tyhjästä kellarista. Hänellä on ollut vaimo ja tytärpuoli, ja hän on käynyt kuvausmatkalla Meksikossa. Viidakossa kulkevalle Toialle selviää, että tyttö on Sulkakäärmeen morsian, joka on vietävä Kaivojen Kaupunkiin, Valon Juhlaan. Kurjen alitajunnasta alkaa kummuta yhä uusia kuvia, joita hän ei välttämättä haluaisi katsella. Mutta ovatko ne totta? Vai onko hän kuin Liisa Ihmemaassa, putoamassa peilin lävitse toiseen todellisuuteen? Harri Närhin viides romaani vie arvaamattomalle maaperälle, aivosähkökäyrien rajaseudulle, jossa joku on olemassa täällä, vaikka jonkun toisen elintoiminnot toisaalla ovat jo lakanneet. Kumpi kuvitelma on tosi aivoinfarktin pelottavalla kartalla? Ja mikä on Sulkakäärme? Tai kuka?

Pielisen selällä lepää Kasakka, viitisensataa metriä pitkä, kapea saari tuuheanaan tuulen taivuttamaa männikköä. Sinne pakenee Tarmo kahden koiransa kanssa vaimonsa Eilan ja poikansa Jukan petoksia. Samaan aikaan Kasakassa laajentaa miljoonainen muurahaisarmeija elinpiiriään kohti Tarmon tukikohtaa. Käynnistymässä on sattuman ja kohtalon ohjaama mustakuulainen ruletti, jossa leikit leikitään loppuun, unelmat toteutuvat oudoin tavoin ja evoluutio ottaa omansa.