Heidi Kurvinen

Feminism väcker känslor och har historiskt sett pendlat mellan framsteg och bakslag. Trots att kvinnorörelsen har över hundra år på nacken och feministiska teman diskuterats offentligt dubbelt så länge, ses feministiska värderingar sällan som något neutralt. Heidi Kurvinen tecknar feminismens historia med breda penseldrag. Hon visar hur rörelsen varit en av de centrala drivkrafterna i det västerländska moderniseringsprojektet. Det handlar inte om hur radikal feminismen varit, utan om hur maktrelationerna mellan könen uppfattats under olika tider. Länge handlade det i första hand om att driva kvinnors rättigheter, men från slutet av 1900 talet har feminismen betonat synen på jämlikhet mellan människor och hur olika former av ojämlikhet korsar varandra. I dag har nykonservatism och sociala medier medfört ett nytt skärpt tonläge men också lett till att feministiska kampanjer sprids snabbare över nationsgränserna.

Trots att kvinnorörelsen har en över hundraårig historia, och feministiska teman diskuterats offentligt dubbelt så länge, ses feministiska värderingar sällan som något neutralt. Här visas att rörelsen varit en viktig drivkraft i det västerländska moderniseringsprojektet. Länge stod kvinnors rättigheter i främsta rummet, men från slutet av 1900-talet har betoningen legat på jämlikhet mellan människor. Ingår i serien Värt att veta. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

This book focuses on the discussion of the women’s liberation movement and feminism in Finnish print media between 1968 and 1985. By analysing this topic, the book demonstrates that a relatively well-developed state of gender equality in a society does not necessarily result in fertile ground for feminist activism. On the contrary, it may hinder the success of more radical claims presented by feminists, and mass media serves as a central player in this. Consequently, the book enhances our understanding of the mechanisms that prevent societies from reaching complete equality, and it shows how cultural specificities influence the ways in which transnational ideas of feminism are adopted in a local context. This is shown by analysing the dialogic relationship between journalists and feminist activists as well as the mediated negotiations of the meanings of feminism within the women’s movement.

Suunnitteletko muistitietohaastattelujen tekemistä perhehistorian tallentamiseksi, sukututkimuksen tarpeisiin, historiikin kirjoittamisen tueksi tai opinnäytettä tai muuta tutkimusta varten? Tämä opas antaa runsaasti konkreettisia vinkkejä ja koeteltuja neuvoja, joiden huomioiminen edesauttaa haastattelujen sujumista ja laadukasta tallentamista. Opas on suunnattu erityisesti muistitiedosta kiinnostuneille, mutta siitä on apua myös tutkimushaastattelujen suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Oppaassa käydään läpi haastattelun eri vaiheet haastattelun suunnittelusta sen toteuttamiseen ja arkistointiin, joiden ansiosta haastattelusta voi tulla arkistointikelpoinen historiallinen dokumentti.

Vihapuhe on yksi vuosisatamme alun yhteiskunnallisen keskustelun avainkäsitteistä. Sillä voidaan tarkoittaa monenlaista hyökkäävää ja loukkaavaa viestintää. Loukkaava mielipiteen ilmaisu on arkipäiväistynyt nimettömän itseilmaisun ja sosiaalisen median aikakaudella. Vihapuheen ylläpitämät viholliskuvat ja niihin kytkeytyvä valheiden ja väärän tiedon levittäminen ovat kuitenkin tuttu ilmiö jo kaukaa menneisyydestä. Vihapuheen, viholliskuvien, disinformaation historiaa -teos käsittelee vihapuhetta historiallisesti. Kirjoittajat pohtivat, miten aggressiivinen viestintä on tullut osaksi politiikkaa ja ideologista viestintää sekä sitä, miten se kytkeytyy disinformaatioon ja viholliskuvien rakentamiseen. Tutkijat kysyvät, miten historialliset henkilöt ovat raivanneet päällekäyvän puheen avulla tilaa politiikan julkisuudessa ja hyödyntäneet sotaisia sanoja ja mielikuvia omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkimuskohteina ovat niin antiikin Kreikan kansanäänestykset, suomen- ja ruotsinmielisten keskinäinen nokittelu kuin työväenliikkeen palopuheet. Tutkijat erittelevät myös Neuvostoliiton etnisiin vähemmistöihin kohdistuneita leimaamiskampanjoita, kylmän sodan retorisia vastakkainasetteluja sekä naisliikkeen 1970-luvulla kohtaamaa vastarintaa.