Heidi Mäkinen

Keuhkolääkäri Hilpan elämä on kieltämättä välillä yksinäistä. Onneksi on kissa nimeltä Musti, taiteilijatytär Helmi ja tyttärentytär Usva. Yksin kotonaan Hilppa tarttuu vuosikymmeniä sitten hankkimaansa Lääketieteen sanakirjaan. Nuorelle Hilpalle lääkärin ammatti tuntui selkeältä, todellisuus paljastui toiseksi. Hilpan kipuillessa läheisyyden kaipuutaan boheemi Helmi ehdottaa aviomiehelleen avointa suhdetta. Kun Helmi saa tietää isänsä muuttaneen takaisin kotikaupunkiin Tampereelle, sekä Helmi että Hilppa kohtaavat monenlaisia tunteita. Vaikeissakin elämäntilanteissa äiti ja tytär pitävät yhtä, eikä arjen hulvattomilta kommelluksiltakaan vältytä. Lääketieteen sanakirja on lääkäritaustaisen kirjailija Heidi Mäkisen kolmas aikuisten romaani.

Lempeän humoristinen tarina muistamattoman isomummon ja Kuura-tytön junamatkasta sopii juuri lukemaan oppineille. Kuuralla ja mummilla on paljon huolta isomummosta, joka putosi pari vuotta sitten voimistelurenkaista ja mursi lonkkansa. Lonkka alkaa olla kunnossa, joten tätä nykyä isomummo saattaa ottaa rollaattorinsa ja huristella aamutakki päällä markettiin, ja kuulolaitekin unohtuu. Sen tähden Kuuran on aivan pakko lähteä isomummon seuraksi Tampereelle, ja siitä tuleekin riemastuttava reissu. Mummi tosin hälyttää poliisit karkulaisten perään... Koskettavassa kirjassa on valloittava kuvitus.

Syksyn hulvaton esikoisteos kertoo kerrostalonaapureista, 35 vuotiaasta Sinistä ja kuusikymppisestä Eevasta sekä Eevan nirppanokkaisesta rotukissasta Kyllikistä. Sini hoitaa mummoja terveyskeskuksen vuodeosastolla ja elää jatkuvaa häähuumaa sulhasta hänellä ei tosin ole. Eeva on ruvennut leskeksi jäätyään suunnittelemaan omia hautajaisiaan, vaikkei kuoleminen kuulukaan hänen suunnitelmiinsa. Kummankin polulle osuu seikkailuja, osa astelee vastaan miehen hahmossa, osa hämmentää muuten vain arkista elämänjärjestystä. Kyllikille nämä tapahtumat aiheuttavat närkästystä ja vakavia syömishäiriöitä, niin että sen kunto on toden totta koetuksella! Sinin, Eevan ja Kyllikin seurassa aika ei tule pitkäksi. Vaikka suuta vetää kaiken aikaa hymyyn, vakavakin ajatus pujahtaa joskus salakavalasti joukkoon.