Höyrylaivaliikenne oli järvellä vilkkaimmillaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin laivat palvelivat erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksia ja paikallista matkustajaliikennettä. Tämä kirja kertoo höyryn voimalla toimineesta matkustajaliikenteestä Ähtärinjärvellä, alkaen vuonna 1886 ja jatkuen 1940-luvulle. Käsiteltävät laivat ovat "Leivo", "Alku" ja "Sorsa". Erityisen värikäs historia oli vuonna 1920 lehtimäkeläisen Ähtärinjärven Höyrylaivayhtiön hankkimalla "Sorsa"-höyrypurrella. Se oli jo kerran vajonnut Pälkäneen Mallasveden pohjaan ihmishenkiä vaatineessa onnettomuudessa. Pälkäneen Salmentaustan isäntien taitavissa käsissä laiva sai kuitenkin "uuden elämän" ja se seilasi Ähtärinjärvellä 1920-luvun alussa lähinnä matkustajalaivana, myöhemmin rahtilaivana ja sitten vielä 1940-50 -luvuilla hinaajana. Höyrypursien kulta-aika Ähtärillä loppui, kun tieverkosto kehittyi ja kuorma- ja postiautot alkoivat yleistyä.
