Heikki Hyötyniemi

Goethe aikoinaan sanoi, että kaikki olevainen on vain vertausta. Nykyisin voitaisiin sanoa, että kaikki mielessämme on malleja, vertauskuvia, havaintomaailman pelkistyksiä. Ja tilanne tulee vain kärjistymään monimutkaistuvassa tulevaisuudessa: elämme kaikki kuplissa, yhä syvemmällä omissa virtuaalitodellisuuksissamme. Herakleitos toisaalta jo kauan aiemmin oli sanonut, että kaikki olevainen on vain virtausta. Kaikki on jatkuvassa muutoksen tilassa: niin, ne kuplatkin ovat vain virtauksen kuohua. Mutta tämä muuttuminen ei ole pelkkää kaaosta: sopivia vertauksia tai analogioita käyttämällä on löydettävissä mallien malli, soljuva elämien tarina. Kun rupeamme mallittamaan päänsisäistä subjektiivista maailmaa, ajaudumme jonkinlaiseen duaalitodellisuuteen, unen ja symbolisten tarinoiden maailmaan, jossa aistihavainnot ja järki eivät enää tarjoakaan tukevaa perustaa ajattelulle. Ainoa kestävä ajattelun perusta on havainto ajattelen, siis mieleni virtaa. Outoa pohdintaa, vai mitä? Tämä kirja on eräänlainen duaalikirja. Täsmällisyyttä tavoitellen voitaisiin sanoa, että kun aiempi samaa aihepiiriä käsitellyt Enformaatioteoria-kirja keskittyi ontologiaan, tämän kirjan aiheena on epistemologia: mitä maailmasta voidaan tietää, miten sitä voidaan ymmärtää. Yhdessä nämä kirjat virittävät kokonaisen dialektis-vitalistisen maailmankuvan.— Niin, ja Oscar Wilde muuten on sanonut että elämä on liian tärkeä asia tullakseen otetuksi vakavasti. Kirjoittaja on Luonnonfilosofian seuran jäsen. Seuran tarkoituksena on edistää luonnontieteiden ja niiden sovellusten herättämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta. Luonnonfilosofian seura pyrkii kokoamaan tiedeyhteisön eri haarojen edustajat keskusteluyhteyteen, jossa maailmankuvaa, olemassaoloa ja tietoamme siitä voidaan tarkastella ja täsmentää kunkin erikoisalan saavutusten valossa.

Tieteen suurimpia haasteita on elämä. Jotta elämän fraktaalinen herkkyys voitaisiin huomioida, tarvittaisiin kevyempää kosketusta tieteen raskaan koneiston rinnalle. Tarvitaan myös uudenlaisia näkökulmia erilaisten ajatusluutumien avaamiseksi. Tämä kirja esittelee perusteet enformaatioteoriaan, energeettisen informaation teoriaan. Enformaatio on elämänvoimaa, ja se pitää sisällään kapasiteetin maailman muuttamiseen. Siten se määrittelee eräänlaisen luonnollisen semantiikan antaen perustan uudenlaiselle elämän tieteelle niin fyysisten kuin henkistenkin systeemien maailmassa. Teoria mullistaa - ajattelu kun on käännettävä päälaelleen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on se, että subjektiivinen maailma osoittautuu tärkeämmäksi kuin objektiivinen maailma konsanaan. Vain mielen sisässä voi nimittäin olla ymmärrystä. Keskeisenä teemana kirjassa onkin pyrkimys tällaisen henkilökohtaisen maailman eheyttämiseen. Tämä edellyttää sitä, että ehkä jo pysähtyneet mielen prosessit on uudelleenkäynnistettävä synnyistä alkaen. Jotta tähän päästäisiin, on kuljettava mielensisäisten ja kulttuuristen kerrostumien kautta, myyttienkin tasolta aloittaen. Syntyjen merkitystä ei voi liioitella, niistä kaikki myöhemmät rakenteet emergoituvat. Jotta asiat monimutkaistuessaankin säilyisivät selkeinä, avainroolissa ovat käytetyt käsitteet ja niiden käsittelysäännöt; rakenteiden määrittelyssä keskeiseen asemaan nousee matematiikka. Niin - haluatko ymmärtää? Luonnonfilosofian seuran julkaisuja. Seuran tarkoituksena on edistää luonnontieteiden ja niiden sovellusten herättämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta. Luonnonfilosofian seura pyrkii kokoamaan tiedeyhteisön eri haarojen edustajat keskusteluyhteyteen, jossa maailmankuvaa, olemassaoloa ja tietoamme siitä voidaan tarkastella ja täsmentää kunkin erikoisalan saavutusten valossa. Heikki Hyötyniemi (s. 1963) toimi Suomen Tekoälyseuran puheenjohtajana 1999-2001 ja Teknillisen korkeakoulun (nykyään osa Aalto-yliopistoa) Automaatio- ja systeemitekniikan professorina 2001-2009. Jäätyään eläkkeelle MS-taudin vuoksi Hyötyniemi on jatkanut säätötekniikan, kompleksisten järjestelmien ja koneoppimismenetelmien soveltamista uudenlaisten ajattelutapojen kehittämiseksi. Pohdinnat sivuavat monia aatehistoriallisia suuntauksia, kuten fenomenologiaa, eksistentialismia, pragmatismia, semiotiikkaa, dialektiikkaa, fyysistä materialismia, biologista naturalismia ja evoluutioteoriaa. Tämä kirja on kokonaisesitys hänen työstään, ja sen vuoksi se on suomeksi.