Heikki K Lähde

Kädessäsi oleva kirja kertoo pitkän elontaipaleeni matkan antoisista muistoista ja tapahtumista. Olen saanut elää maamme mittavimman muutoksen mainingeissa. Kansakoulun kävin sotiemme aikana. Kotirintamalla sain kokea monia edelleen muistissa olevia tapahtumia. Nuoruuteni elin ilman sähköä ja koneita sekä puhelinta maaseudun pikkutilan elomuodossa. Lähes jatkuvan kouluttautumisen työaika kului monissa valtion vaatimissa tehtävissä laajalla alueella ihmisten omilla kotikonnuilla. Tuo mukana eläminen on merkittävä perusanti yli parin vuosikymmenen aikaisiin arkiston tutkimusanteihin. Niiden pohjalta olen tuottanut kirjoja entisajan elomuotoa nykypolville tallentaen. Elämä lihasvoimien ja luonnonvoimien aikaan ilman koneita tuntunee nykyajan ihmisestä mielikuvitusrajat ylittävältä. Se oli uskomattoman erilaista. Se kesti vuosituhansia ja oli pitkässä juoksussaan kalkkiviivoilla jo sota-aikana. Koneellistuminen päätti sen parin vuosikymmenen aikana. Kiihtyvä muutosten myllerrys on antanut ihmisille paljon mahdollisuuksia uusiin tehtäviin. Niihin on sisältynyt uuden oppimista ja samalla myös vanhastapois-oppimista. Aika on antanut lähes jatkuvaa tottumista asioihin, mitä emme ole osanneet odottaa. Tämä uusin kirjani kertoo erillisinä osioina itsenäisyysaikamme isoista tapahtumista maailmassa, kotimaassani ja omalla kohdallani. Toivon lukijalle antoisia lukuhetkiä.

Ihanaa, kun olet kiinnostunut uskomattoman salaperäisestä maauskosta. Onhan kaiken energiamme alkulähde edelleen maaseudun mullan uumenissa. Nostalgisuutta maustavat luonnollisen luonnon mielenrauhaa ja terveyttä aikaansaavien elomuotojen katsaukset. Kirjassa kerron erillisinä lukuina oman kotikontuni menneisyydestä tutkimusteni ja kokemusteni perusteella sekä nuoruusajastani ennen traktoriseurueen tuloa lihasvoiman avuksi noin puoli vuosisataa sitten. Kerron puun ihmeellisestä matkasta metsästä maailmalle. Puu kaatui justeerilla. Hevoskuljetusta seurasi uittokuljetus hevosen ja ihmisten voimin. Ponttoopurukka vietti viikkokausia järvellä kelluvalla lautalla asuen ja tukkilauttoja kuljettaen. Hiki hitsasi hevosen ja ihmisen työpariksi. Kerron myös isoisäni ja isäni elotaipaleiden matkasta siihen torppaan, missä he elivät ja missä sain juuret ja siivet eväikseni elämäni elotaipaleelle tuhansien ihmisten kotikonnuille jopa viiden entisen läänin alueilla. Kirja valaisee entisajan elämää maaseudulla ja kotikonnuillani omalta osaltani yhdeksän vuosikymmenen aikana. Kerronnallani olen ajatellut auttaa isovanhempia palauttamaan muistiinsa ennenvanhan elomuotoa lastenlastensa kanssa tapahtuviin keskusteluihin. Elomuotojen perinteet siirtyvät näin uusille sukupolville. Kotisivuni: Kalevinkotikontu.

Juhlavuoden julkaisuni kiteyttää kansien väliin koosteen vuosisadan merkittävien tapahtumien sisällöstä. Viimeinen sotamme pysäytti kehityksen vuosiksi ja aiheutti itsenäisyytemme raskaan pula-ajan. Pian vuosituhansia vanha uunilämmityksen ja lihasvoiman aika työpaljouksineen jäi koneiden jalkoihin. Elin itse sitä aikaa. Avuksi tulivat sähkö ja traktori. Sähkö valaisi ja siirsi veden ja lämmityksen putkistoihin sekä koneellisti lähinnä kotitaloudessa naisväen töitä. Traktori korvasi hevosen vetokoneena ja miesväen työkaverina. Talli tyhjeni. Viljan ja metsäpuiden käsittelyn uudet tehokoneet aiheuttivat ihmiskunnan suurimman muutoksen maaseudun töissä runsaassa vuosikymmenessä. Yli miljoona kansalaistamme joutui muuttamaan työn perässä. Mitä se merkitsi maalla ja kaupungissa? Teoksen rakennekaari itsenäistymisestä 2000-luvulle etenee vuosikymmeninä. Mukana on runsaasti kokonaisuuteen liittyviä, mutta erillistä lukuja. Luvut eivät juuri keskustele keskenään. Niissä on jossain määrin toistuvuutta. Lukeminen voi tapahtua erillisinä lukuinakin. Kerron kirjassa maaseudun elämästä ilman koneita ja sähköä, puhelinta ja teknistä voimakonetta. Sen ajan käsityötaito on museoitunut. Uskon juhlakirjasen auttavan isovanhempien keskustelua lastenlasten kanssa perinnetaitojen siirtämiseksi uusille sukupolville. Millaista oli vaarin ja mummon nuoruudessa. Hekin rakensivat maamme tulevaisuutta. Se oli minunkin nuoruusaikaani. Voisiko tämä kirja kertoa jotakin mielenkiintoista juuri Sinulle? Toivon kirjan kuluvan käyttäjien käsissä.