Heikki Kemppinen

Teokseen on koottu keskeisten ja yleisimpien rikosten rangaistuskäytäntöä. Kirjoittajat esittelevät rikosnimikkeittäin jaoteltuina rangaistuksen määräämistä koskevat keskeiset lähteet, mm. korkeimman oikeuden ratkaisut, julkaistut hovioikeuden ratkaisut, hovioikeuksien laatuhankkeet, tilastotietoja, oikeuskirjallisuuden kannanottoja ja epävirallisia selvityksiä. Lähteitä ei ole aikaisemmin koottu yksiin kansiin. Teos on tarkoitettu tuomareille, syyttäjille, avustajille ja kaikille rikosasioiden parissa työskenteleville apuneuvoksi vallitsevan rangaistuskäytännön selvittämisessä. Kirjoittajilla on kokemusta rikosasioiden ratkaisemisesta tuomioistuimissa eri puolilla maata kaikissa kolmessa asteessa.

Kirja on systemaattinen yleisesitys rangaistuksen määräämisestä ja täytäntöönpanosta. Tämän lisäksi teos tuo esiin sääntelyn taustalla vaikuttavia kriminaalipolitiikan päämääriä ja arvoja sekä esittää myös säännösten ja niiden soveltamisen analyysiin perustuvaa punnittua kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Edellisen painoksen ilmestymisen jälkeen rangaistuksen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskeviin säännöksiin on tehty useita muutoksia. Korkein oikeus on lisäksi antanut suuren määrän erityisesti rangaistuksen määräämisen eri osa-alueita koskevia ennakkoratkaisuja. Kirjassa luodaan kattava ja ajantasainen kokonaiskuva rangaistuksen määräämisestä ja täytäntöönpanosta ja käsitellään analyyttisesti ennakkoratkaisujen sisältöä ja vaikutusta tulevaan lainkäyttöön. Kirjan rakenteeseen on tehty useita luettavuutta parantavia muutoksia ja teoksesta on tehty aikaisempaa yhtenäisempi kokonaisuus. Teoksen aiempien kirjoittajien lisäksi tässä painoksessa on ollut kirjoittajana OTT Heikki Kemppinen.

Kirjassa annetaan kattava ja yksityiskohtainen kokonaiskuva oikeudenkäynnistä korkeimmassa oikeudessa asian vireilletulosta ratkaisun antamiseen saakka. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin oikeudenkäyntimenettelyn piirteisiin, jotka ovat omaleimaisia juuri korkeimmalle oikeudelle. Teoksessa hyödynnetään runsaasti korkeimman oikeuden julkaistua ja julkaisematonta oikeuskäytäntöä. Kirja on tärkeä KKO:ssa esiintyville lakimiehille sekä tuomareille, tutkijoille ja opiskelijoille.

Rangaistuksen määrääminen on yksi suurinta mielenkiintoa herättävistä aiheista rikosoikeutta ja oikeudenkäyntejä koskevassa julkisessa keskustelussa. Oikeudellisesti tarkasteltuna rangaistuksen määräämisessä yhdistyvät väljä ja yleisluontoinen sääntely, tuomarin laaja harkintavalta ja vaatimusrangaistuskäytännön yhtenäisyydestä. Rangaistuksen määräämistä koskeva ratkaisu on rikosasian vastaajan kannalta keskeinen. Ratkaisussa tavanomainen laintulkinta voi kuitenkin jäädä taka-alalle, jolloin tuomarin kokemusperäinen tieto ja tähän liittyvät intuitiivisen harkinnan riskit nousevat esiin. Tutkimuksessa kysytään, miksi ja miten tuomarin tulisi perustella rangaistuksen määräämistä koskevaa päätöstään. Ennen perustelemista koskevien kysymysten käsittelyä tutkimuksessa tarkastellaan rangaistuksen mittaamista ja siihen liittyviä oikeuslähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään tuomion perustelemisesta aiemmassa prosessioikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä havaintoja ja teorioita. Tarkasteluun yhdistetään myös rangaistuksen määräämisharkintaan liittyviä tekijöitä, kuten vaatimus rangaistuskäytännön yhtenäisyyden huomioimisesta. Rangaistuksen määräämisen perustelemista lähestytään sekä yleisesti että erikseen rangaistuksen määräämisen osaratkaisujen ja niihin liittyvän aineellisen lainsäädännön kautta. Tarkastelun tuloksena nostetaan esille tekijöitä, joiden vallitessa rangaistuksen määräämisen perustelemiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Teoreettista tarkastelua täydentää tutkimuksen empiirinen osuus, jossa käydään läpi rangaistuksen määräämisen perusteluita tuomioistuinten ratkaisuista koostuvan aineiston perusteella. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, vastaavatko tutkimuksen teoreettisessa osassa tehdyt johtopäätökset vallitsevaa oikeuskäytäntöä, ja miten rangaistuksen määräämistä perustellaan tuomioistuinkäytännössä. Tutkimus on kirjoitettu tuomarin näkökulmasta ja se tarjoaa apuvälineen rangaistuksen määräämistä koskevan harkinnan jäsentämiselle tuomioistuintyössä. Tutkimuksesta on hyötyä myös kaikille rikosasioiden käsittelyyn osallistuville.