Kirjojen hintavertailu – 12 874 991 kirjaa ja 26 kauppaa

Kirjailija

Heikki Kokko

Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 2 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2014–2022, suosituimpiin kuuluu Hyvästi puuron ja vellin maa!. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.

2 kirjaa

Kirjojen julkaisuvuodet: 2014–2022.

Hyvästi puuron ja vellin maa!

Hyvästi puuron ja vellin maa!

Heikki Kokko

Heikki Kokko
2022
nidottu
Hyvästi puuron ja vellin maa! Kanadaan kaksi matkaa tehneen, Tuusniemellä vuonna 1887 syntyneen ja Kuopiossa Timantti-Villenä tunnetun Paavo Mikkosen jalanjälkiä olemme pyrkineet seuraamaan, välillä ne tyystin kadottaen, taas pienen tiedonjyväsen ja kevyen askeleenpainalluksen sieltä täältä löytäen. Ontarion Port Arthurista Tuusniemelle isosiskolleen Marille lähettämät hellät ja rakastavat kirjeet, kortit ja valokuvat kertonevat hieman myös Paavon sielunmaisemasta. Paavosta kokoamamme vajavaiset tiedot avasivat meille ikkunan isompaan näkymään, ja tuo näkymä siinsi varmasti monien muidenkin siirtolaisten silmissä. Kirja ei ole vain matka Paavon jalanjäljillä, vaan myös hänen avaamansa polku satojen tuhansien kaltaistensa siirtolaisen toiveisiin - todellisiin tai kuviteltuihin. Matkaan lähdettiin suurin odotuksin, joskus pakon edessä. Pitkät ja raskaat olivat nuoren miehen taipaleet Savon sydänmailta merten yli Kanadan kaivoksille ja takaisin, ennen kuin kotipaikka löytyi Kuopion Männistöstä, viimeiset vuodet Harjulan kunnalliskodista ja lopulta Kuopion Ison hautausmaan siunatusta maasta. Heikki Kokko, Jukka Kytöjoki
Postimestarit ja vuorineuvokset

Postimestarit ja vuorineuvokset

Heikki Kokko

Mediapinta
2014
nidottu
"Älköön tasavallassa annettako aatelisarvoja älköönkä muitakaan perinnöllisiä arvoja." Näin sanoo Helsingissä heinäkuun 17. päivänä 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 15§. Suomen itsenäistyttyä jouduttiin ottamaan kantaa valtiollisiin arvonimiin ja kunniamerkkeihin. Suomen perustuslaki ei tuntenut perinnöllisiä aatelisarvoja tai muitakaan perinnöllisiä titteleitä. Tasavallan perustajat - ennen kaikkea uuden hallitusmuodon allekirjoittajat, valtionhoitaja Mannerheim ja tasavallan ensimmäinen oikeusministeri Karl Söderholm - olivat sitä mieltä, että myös tasavaltainen hallitusmuoto voi mahdollistaa erityisen arvonosoituksen omassa työssään ansioituneelle ja esimerkillisesti koko yhteiskunnan parhaaksi toimineelle kansalaiselle. Syntyi suomalainen arvonimi-instituutio. Tähän kirjaan on koottu kaikki ne 558 kulttuurin, talouselämän ja politiikan pohjoissavolaista vaikuttajaa, joille tuo julkinen arvonannon osoitus on presidenttiemme toimesta suotu. Kuten arvonimilautakunnan jäsen, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro kirjassa osuvasti toteaa: "Titteli ei tule tyhjästä. Sen kantaja on aina tasavallan kunniakansalainen."