Heikki Turunen

Rakkautta ennen pitkää yötä. Väkeväkielisen kirjailijan riuduttava rakkaustarina 1990-luvun Karjalasta. Nelikymppinen, synnynnäisesti sairas, ihmeen komea Kake, kesät Kuikkasaaren mökillään majaileva juukalaissyntyinen vantaalaistunut luontoharrastaja, rakastuu vähän ennen kuolemaansa kesälomallaan Paalasmaan lintusaarelle saapuvaan bongariin, tuusulalaiseen tarjoilijattareen uskomattomin seurauksin. Molempien intohimona on linnut. Luonto. Tähdet. Rakkauden, elämän ja maailmankaikkeuden ikuinen kauneus. Vanhan mestarin Heikki Turusen romaani on kaunis kertomus rakkauden ja elämän ihmeestä, hyvän ihmisen ja maailmankaikkeuden merkityksestä. Se on tarina, joka on yhtä aikaa turusmaisen suorapuheinen ja herkän lyyrinen, täynnä elämäniloa ja uskoa ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen. Sen päivän taas muistan niin nuukaankuin eilen se ollunna ois,kun Ellin kans seilattiin JuukaanKoli-laivalla Lieksasta pois... Heikki Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä ja asuu nykyisin Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja julkaistiin vuonna 1973. Turunen varttui Suomen maaseudun kulta-aikana, mikä teki hänestä parantumattoman maalaisromantikon.

Rakastetun klassikon juhlapainos. Pielisen rantaan saapuu keväällä kummallinen mies. Mukanaan Simpauttaja tuo kaupunkilaisen levottomuuden ja oudot tapahtumat. Hän tuhoaa ja rakentaa ihmissuhteita, ja kun hän syksyllä lähtee, ei mikään ole ennallaan. Kyläläiset kuitenkin ovat oppineet itsestään jotain uutta. Nuoren pohjoiskarjalaisen lehtimiehen Heikki Turusen Simpauttaja arvioitiin ilmestyessään vuoden 1973 parhaaksi esikoisteokseksi. Sittemmin romaani on valittu koko vuosisadan parhaaksi esikoisteokseksi ja sen tarina on nähty myös elokuvana, monilla teatterilavoilla ja musikaalina. Simpauttaja 50 vuotta -juhlapainokseen on esipuheen kirjoittanut Antti Heikkinen. Heikki Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä ja asuu nykyisin Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja julkaistiin vuonna 1973. Turunen varttui Suomen maaseudun kulta-aikana, mikä teki hänestä parantumattoman maalaisromantikon.

Menestysromaanin synty ja sen hinta. Heikki Turunen paljastaa Simpauttajan rehevän alkuvoiman lähteet. Simpauttajan hinta on itsenäinen jatko-osa vuonna 2021 ilmestyneelle romaanille Timotein tuoksu. Heikki Turunen kertoo siinä jäljittelemättömään tapaansa Suomen, maaseudun, ikäpolvensa ja oman minänsä tarinaa vuosilta, jolloin yhteiskunnan rakennemuutos pakotti miljoonat nuoret kaupunkeihin aiheuttaen heissä nykypäivän pakolaistenkin sopeutumisvaikeuksiin verrattavan kulttuurishokin. Pohjoiskarjalaisen Turusen esikoinen ilmestyi 1973 mullistaen nuoren lehtimiehen elämän. Vuosituhannen taitteessa se valittiin 1900-luvun parhaaksi suomalaiseksi esikoisromaaniksi. Simpauttajan hinnassa ikääntyvä kirjailija taustoittaa viisikymppisen esikoisensa teemoja ja sen henkilöiden taustoja. Samalla hän paljastaa sen ja koko tuotantonsa uhrit ja hinnan, joka liikuttaa, järkyttää, hävettääkin. Heikki Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä ja asuu nykyisin Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja julkaistiin vuonna 1973. Turunen varttui Suomen maaseudun kulta-aikana, mikä teki hänestä parantumattoman maalaisromantikon.

Viimeisen korpikirjailijan testamenttiIkääntyvä kansankirjailija Heino Oinonen saa Pohjois-Karjalaan postia etelästä: hänen tuotantonsa on närkästyttänyt nuoren lukijan, joka perää suurten ikäluokkien vastuuta maailman nykytilasta. Vastauksen pohtiminen saa kirjailijan aikamatkalle sukupolvensa nuoruuteen, Suomen maaseudulle 1950- ja 1960-luvuille. Timotein tuoksu on riemastuttava ja traaginen kertomus maailmasta, jota ei enää ole, ja ihmisistä, joiden työllä kotimaan hyvinvointi rakennettiin. Tangon tahdit ja heinäniitoksen tuoksu siivittävät kansankirjailija Oinosen muistoja ajasta, jolloin Jumalakin tuntui heinäkuorman korkeuksista luotujaan kaitsevalta, sota-arpiselta pienviljelijältä. Heikki Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä ja asuu nykyisin Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja julkaistiin vuonna 1973, ja vuonna 2000 se valittiin vuosisadan parhaaksi esikoisteokseksi. Turunen varttui Suomen maaseudun kulta-aikaan, mikä teki hänestä parantumattoman maalaisromantikon. Hän kuvaa tuotannossaan suomalaisen yhteiskunnan murrosta, maaltamuuton vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Monesti palkittu kirjailija tunnetaan rehevästä, rehellisestä ja humoristisesta tarinankerronnastaan.

Kuudenkymmenen vuoden runot. Runoja vuosilta 1959-2019. Runonivaska yhden jykevä- ja väkeväkielisimmän proosamahtajamme herkkäpiirtoisesta kynästä. Simpauttajan kirjailijan taiteilijaelämän liekittämiä tuntoja kuuden vahvasti eletyn vuosikymmenen varrelta. Heikki Turusen rakkausrunojen, yhteiskunnallisten runojen, metsää ja sen luontoa ylistävien runojen ja juhlarunojen parhaimmat on koottu kirjaksi. Arkistoista, perheiden laatikoista ja Turusen runokansioista ne on etsinyt, valinnut ja koonnut Timoi Munne. Heikki Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä. Hän asuu Joensuussa ja kirjoittaa enimmäkseen maalla Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hän on toiminut lehtimiehenä vuosina 1964-74. Turunen on ansioitunut suomalaisen yhteiskunnallisen murroksen kuvaaja. Hänen kuuluisimmat teokset ovat 1970-luvulla ilmestyneet Simpauttaja, Joensuun Elli ja Kivenpyörittäjän kylä sekä vuonna 2010 ilmestynyt Hämärätunnin tarinoita sekä vuosina 2016-18 ilmestynyt ortodoksikarjalaa käsittelevä trilogia Kuokka ja Kannel. Turusen kirjojen tapahtumat sijoittuvat yleensä maaseudulle. Heikki Turusen Simpauttaja (WSOY, 1973) on valittu vuosisadan parhaaksi esikoisteokseksi.

Kun pielisjärveläisen Saarelaisen perheen kotitalo poltettiin talvisodan alkupäivinä, kuusilapsisen joukon uusi koti rakennettiin heinälatoon ensopahvista ja laudoista. Isä vuoli puukolla ladon orteen päivämäärän: 1.6.1940. ”Tästä se alkaa. Tästä sitä lähdetään.” Tuosta ladosta, puolittain taivasalta alkanut kehityksen tie johti aikanaan Honkarakenteen, maailman suurimman teollisesti hirsitaloja valmistavan perheyhtiön perustamiseen. Yli 40-vuotiaan alansa uranuurtajayrityksen takana oli viisi pienestä pitäen maa- ja metsätöitä tehnyttä oppimatonta isokouraista salonpoikaa. Noiden nyttemmin legendaaristen miesten, heidän naistensa ja perheittensä vaiheista Turunen on tehnyt neljännentoista romaaninsa - väkevien raivaajaeepostensa selvän sukulaisen. Hongan tarina on kertomakirjallisuudessamme harvinainen tutkielma yrittäjyydestä, eräänlainen aikaamme sijoitettu versio kalevalaisen tammen kaatamisesta pimentämästä Pohjolan päivää. Kirjailija kaivaa yrittäjyyden juuria syvältä Suomen kovia kokeneimman maaseudun sydämestä piirtäen leipälajejaan, huumoria ja runollisuutta unohtamatta lämpimän muotokuvan taistelevista, kärsivistä ja riemuitsevista ihmisistä menestysyrityksen takana. Romaanin kasvukertomus laajentuu yhden yrityksen ulkopuolelle sitä rakentaviin ja sen eteen työskenteleviin ihmisiin ja heitä ympäröivään, muuttuvaan yhteiskuntaan. Hongan tarina todistaa hiukan yllättäen, että perheillä, joissa raskaiden menetysten muisto ja siitä kumpuava vastoinkäymisten sietokyky, peräänantamattomuus ja aiempien sukupolvien työn arvostus kulkevat käsi kädessä, on parhaimmat mahdollisuudet selviytyä eteenpäin säälimättömän kilpailun sävyttämässä yrityselämässä.

Suurten ikäluokkien eepos, Simpauttajan mestarin hätkähdyttävä 60-vuotisromaaniSota on päättynyt. Seuraavina vuosina Suomeen syntyy liki 600 000 lasta, enemmän kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Heitä sanotaan suuriksi ikäluokiksi. Sotainvalidin ja uudisraivaajan poika Heino Oinonen ja hänen kymmenet ikätoverinsa kasvavat nuoriksi aikuisiksi ja tuleviksi maan perijöiksi kauas jälleenrakennusajan yli ulottuvien sodan varjojen keskellä, henkisesti ja fyysisesti runneltujen isien ja äitien antamin eväin. He ovat vielä yllättävän herkkiä vastaisen aikuisuutensa aihioita, Heino lisäksi tuleva taiteilija ja kansansa tulkki.

Simpauttajan sisar villistä idästä "Joensuun Elli Camping" -mainoskyltti ohjaa vierailijat Pielisen rannan luonnonkauniille leirintäalueelle, tanssilavan ja pilsnerikioskin ääreen. Juhannusviikon helteisinä päivinä paikka muuttuu hilpeänhaikeiden ja karmeanhumorististen tapahtumien näyttämöksi, kun maalaiset ja stadilaiset arvot ottavat toisistaan mittaa. Kulissien takaista jännitettä pitävät yllä myyttinen Karjalan vaarojen musta neiti, ihanasti lihallinen elli-hahmo Mitrosen Paula sekä hänen sudenmarjasilmiensä hetteikköön toivottomasti uponnut, mandoliiniaan luritteleva aikamiespoika Veijo. Joensuun Elli on Heikki Turusen toinen, alun perin vuonna 1974 ilmestynyt romaani. Anssi Mänttärin ohjaama samanniminen elokuva sai ensi-iltansa elokuvateattereissa huhtikuussa 2004.