Heikki Vesajoki

Joensuun kaupungin perustamisesta tulee vuonna 2023 kuluneeksi 175 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi julkaisemme teoksen, jonka alkuosassa luodaan katsaus Joensuun kehitykseen harvaan asutusta maaseutukylästä seutukunnan ja koko Pohjois-Karjalan maakunnan talous- ja kulttuurielämän keskukseksi. Katsausta elävöitetään historiallisilla kaupunkikartoilla sekä vanhoilla ilmakuvilla ja valokuvilla. Kaupunkikatsauksen jälkeen näkökulmaa laajennetaan Joensuun ympäristöön ja tarkastellaan seutukunnalla vuosikymmenien mittaan tapahtuneita maiseman muutoksia. Tämä tapahtuu vertaamalla toisiinsa vanhimpien 1:20 000-mittakaavaisten topografi-/peruskarttojen sisältöjä samassa mittakaavassa olevien nykyisten maastokarttojen sisältöihin. Vanhimmat tarkastelun pohjaksi sopivat topografikartat ovat peräisin 1940-luvun alkupuolelta ja kattavat Joensuun ohella valtaosan Kontiolahden kunnasta. Vertailu nykyisiin karttoihin tuo esiin viimeksi kuluneiden 80 vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Liperin ja Pyhäselän alueilta vanhimmat peruskartat ovat peräisin 1970-luvun alkupuolelta, joten niiden pohjalta pääsemme tarkastelemaan muutoksia viimeisten 50 vuoden ajalta. Tarkasteluun otetaan mukaan myös Enon alue, josta on saatavilla 1950-luvun puolivälissä valmistunut peruskartta sekä Kolin alue, jota kuvaava 1:20 000-mittakaavainen vanha kartta on peräisin 1930-luvun lopulta. Kartat on sijoitettu kirjan aukeamille rinnakkain, jolloin lukijan on helppo tutkia kullakinalueella tapahtuneita luonnon ja maankäytönmuutoksia, asutuksen leviämistä ja liikenneyhteyksien kehitystä. Merkittävimmät muutokset on myös sanallisesti kerrottu aukeamanalareunassa. Tekstit on kirjoittanut Joensuun yliopiston maantieteen emerituslehtori, dosentti Heikki Vesajoki.

POHJOIS-KARJALAN LUONTOKIRJA tuo esiin maakunnan luonnon kaikessa monipuolisuudessaan. Upeat maisema- ja lajikuvat, selkeän asiatekstin kera, johdattavat lukijan syrjäisten salojen sopukoista rintamaiden avariin viljelysmaisemiin, kvartsiittivaarojen korkeuksista rotkojen uumeniin, kuivilta harjukankailta reheviin lehtoihin, vuolaiden vesien varsilta järvien lainehtiville ulapoille, talven valkeuden keskeltä kesäisten ahojen kukkaloistoon...

The Nature of North Karelia features the province's nature in all its diversity. Magnificent photographs of landscapes, flora and fauna, together with lucid text, guide the reader from the innermost recesses of secluded backwoods to open arable lands, from the heights of quartzite hills to the depths of gorges, from dry esker heaths to lush groves, from rapidly flowing rivers to expansive lakes, from the whitenes of winter to the brilliance of flowers on summer meadows...

Miten maankamaran suur- ja pienmuotojen syntyä on eri aikoina selitetty? Vedenpaisumukseen ja jääkauteen pohjautuvat selitysmallit kilpailivat keskenään läpi 1800-luvun. Miten eri selityksiä perusteltiin ja miksi kisa kesti niin pitkään? Hämärät rotkot ja luolat, kookkaat kivenlohkareet, kallioiden kummalliset kirnut ja kupit ovat siivittäneet ihmisen mielikuvitusta synnyttäen uskomuksia ja tarinoita, joista osa periytyy kauas esikristilliseen aikaan, osa myöhempiin tapahtumiin. Luonnossa liikkuvan ihmisen mielenkiinto kohdistuu - kulkemiseen vaikuttavien maastonmuotojen ohella - ensisijassa elolliseen luontoon, kasveihin ja eläimiin. Lajien runsaus ja monimuotoisuus, värit ja äänet tuovat eloa ja vaihtelua maisemaan tehden sen kaikin aistein koettavaksi. Ymmärrettävästi myös luontoa käsittelevä kirjallisuus, kuten myös radion ja television luonto-ohjelmat, ovat kohdistaneet päähuomionsa kasvi- ja eläinmaailman ilmiöihin. Satunnainen samoilija kohtaa luonnossa kuitenkin myös elottoman luonnon, maa- ja kallioperän, erikoisia suur- ja pienmuotoja, jotka kummastuttavat kulkijaa ja herättävät pohtimaan niiden syntyjä syviä. Geologien ja luonnonmaantieteilijöiden tuottamaan tietoon pohjautuva maantiedon kouluopetus toki tarjoaa meille valmiiksi pureskellun selityksen maamme pinnanmuotojen kehityksestä: viime kädessä ne ovat runsaat 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden aikaansaannosta. Mutta kuinka asiat ymmärrettiin ennen jääkausiteorian esilletuloa ja miten tähän teoriaan päädyttiin, sitä eivät koulukirjat kerro eikä opetuksessa ole riittävästi aikaa asiaan paneutua. Jotta nämä geologian historian käännekohdat eivät tyystin unohtuisi, on syytä palauttaa mieliin tämä inhimillisen ymmärryksen matka mytologiasta maantietoon. Eritoten pohjoiskarjalaisia lukijoita ajatellen käytän asioiden havainnollistamiseen pääosin oman maakunnan alueelta poimittuja esimerkkejä. Luonnossa poikkeavuus vetää helposti huomion puoleensa. Peruskalliota leikkaavat rotkot ja jyrkänteet luolineen ja louhikkoineen, kuten myös suuret lohkareet ja kalliopintojen kummalliset kuopat ja kuviot ovat kiehtoneet ihmismieltä kautta aikojen. Esikristillisellä ajalla monet jylhät luonnonpaikat ovat olleet maagisten menojen näyttämönä ja synnyttäneet runsaan, sukupolvesta toiseen siirtyneen tarinaperinnön.

Höytiäisen järven elinkaari on kaksijakoinen: tuhansia vuosia kestänyt ”Vanhan Höytiäisen” aika ja vuoden 1859 järvenlaskusta käynnistynyt ”Nyky-Höytiäisen” aika. Kirjalliset maininnat Vanhan Höytiäisen ajoilta ovat niukat; tunnetaan vain muutamia sukupolvesta toiseeen periytyneitä kansantarinoita, joista järven muutamien paikan-nimien uskotaan saaneen alkunsa. Nämä kaukaa menneisyydestä kumpuavat myyttiset tarinat on tässä kirjassa liitetty järvenlaskun synnyttämään uuteen runsaaseen tarinaperinteeseen. Tarinoiden taustalla, ikään kuin niiden kiinnitys-alustana, kulkee kertomus rajuun purkaukseen päätyneestä järvenlaskusta, sen aiheuttamista ympäristön muutoksista ja ihmisen sopeutumisesta muuttuneisiin olosuhteisiin.

PIELISJOKI - elämän virta, a stream of life -kirja on kertomus Pohjois-Karjalan suurimman joen luonnosta, historiasta ja nykypäivästä. Nostalgisilla mustavalkokuvilla ja värikkäillä maisema- ja lajikuvilla elävöitetty kirja kertoo joen merkityksestä ihmiselle kautta aikojen, joen muuttumisesta ihmisen toimenpiteiden seurauksena sekä nykyisen joen ja sen rantojen luonnon monimuotoisuudesta. Suomenkielisen perustekstin ohella kirjan eri luvuissa on englanninkielinen lyhennelmäteksti.