Helena Miettinen

Tuntemattomat sankarit nostaa esiin inkeriläisten sotilaiden unohdetun historian. Jatkosodan aikana osa palveli suomensukuisista sotavangeista kootussa Heimopataljoona 3:ssa ja osa vapaaehtoisista inkeriläisistä muodostetussa Erillinen pataljoona 6:ssa Suomen riveissä, mutta sodan päätyttyä heitä odotti palautus Neuvostoliittoon, vankileirit ja vuosikymmeniä kestänyt vaikeneminen. Heimosotilaiden joukosta on noussut myös muutama tunnustettu sankari, kuten Mannerheim-ristin ritarit, kaukopartiomiehet Mikko Pöllä ja Antti Vorho. Valtiotieteiden tohtori Helena Miettinen, pitkän linjan Inkeri-tutkija, on koonnut yhteen hajallaan olleet tarinat miehistä, jotka taistelivat sekä Inkerin itsenäisyyden että Suomen vapauden puolesta. Teos pohjautuu heimosotilaiden elämäkertoihin ja arkistolähteisiin Suomessa ja Ruotsissa. Kirja rakentaa koskettavan kokonaisuuden yksittäisten ihmisten kohtaloista: keitä he olivat, mitä he kokivat – ja mitä heille tapahtui sodan jälkeen. Kirja nostaa esiin myös inkeriläisten naisten kokemuksia sekä sisältää yli 2 000 sotilaan matrikkelin, joka tekee siitä arvokkaan lähdeteoksen sukujuuriaan etsiville. Tuntemattomat sankarit on kunnianosoitus miehille, joiden nimet jäivät historian marginaaliin, mutta joiden tarinat ansaitsevat tulla kerrotuiksi. Tuusulassa asuva Helena Miettinen on valtiotieteiden tohtori ja tietokirjailija, joka on Pohjois-Inkeristä paenneen äidin tytär. Hän on kirjoittanut useita Inkeriaiheisia julkaisuja, ja hänen väitöskirjansa Menetetyt kodit, elämät, unelmat käsittelee inkeriläisten identiteettiä. Miettinen on Inkerin Kulttuuriseuran puheenjohtaja ja on edistänyt inkeriläistä kulttuuria mm. toteuttamalla useita valokuvanäyttelyjä.

Missä Inkeri on? Inkerinmaaksi kutsutaan Pietarin ympärillä olevaa, noin 15 000 km2 suuruista aluetta, joka ulottuu Viron rajalta Karjalankannakselle. On kuitenkin muistettava, että Inkeri oli olemassa jo ennen inkerinsuomalaisia ja se on aina ollut kulttuurisesti monikerroksinen. Pietarissa vaikuttaa vapaamuotoinen, organisoimaton aktivistien ryhmä Vapaa Inkeri, jonka tavoitteena on Leningradin alueen nimen palauttaminen Inkeriksi. Uudessa kirjassa on vinkkejä Inkerin historiaa ja kulttuuria avaavista matkareiteistä ja tutustumiskohteista. Niillekin, jotka eivät Inkeriin matkusta, kirja antaa vankan tietopaketin inkeriläisyyden eri puolista: ruokakulttuurista, runonlaulusta, kuuluisista asukkaista Matti Kurikasta Mooses Putroon. Esimerkiksi pahamaineinen Krestyn vankila ja sotatantereena tunnettu Munakukkula ovat Inkerinmaalla. Valtiotieteiden tohtori Helena Miettinen on Pohjois-Inkeristä Suomeen paenneen äidin tytär, joka on kirjoittanut useita Inkeri-aiheisia julkaisuja. Aune Kämäräinen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on työskennellyt mm. toimittajana ja tuottajana.

“Marraskuun loppuun mennessä nainen tiesi miehestä kaiken. Mies ei tiennyt naisesta mitään.” Hylkeenpyytäjä on Kustannus Aarnin vuoden 2018 novellikokoelmakilpailun voittajateos. Aarni järjesti 2017-2108 kilpailun uusille kotimaisille novellikokoelmille. Kilpailuun osallistui yhteensä 86 teosta eri kirjoittajilta. Hylkeenpyytäjä on kieleltään omaleimainen ja vahva kokonaisuus. Novellit kuvaavat naisia, jotka kohtaavat menneisyyden demonit ja ravistelevat niitä, joskus voittaen, joskus uudelleen haavoittuen. Hylkeenpyytäjän novellien tunnelma vangitsee lukijan ja vetää syvälle kylmään veteen, sademetsän mätänevään helteeseen tai Tiibetin harvaan ilmaan. Arjen lait eivät enää päde, ja todellisuus kääntää nurjat kasvonsa: ihminen on pakotettu paljastamaan ja paljastumaan, kohtaamaan sen, mitä ei itsekään tahtoisi uskoa todeksi.

Mooses Putro (30.10.1848–24.11.1919) oli yksi Inkerin kulttuurin valovoimaisimpia vaikuttajia. Hän oli ihminen, joille mikään inhimillinen ei tuntunut olevan vierasta. Putro sävelsi ja soitti, kirjoitti runoja ja toimitti lehteä. Hänen aloitteestaan syntyi myös inkeriläisiä yhdistävä laulujuhlaperinne. Mooses Putro valmistui vuonna 1863 perustetun Kolppanan seminaarin ensimmäiseltä vuosikurssilta opettajaksi, kanttoriksi ja urkuriksi. Samalla hän liittyi tuolloin vielä varsin vähälukuiseen inkeriläiseen sivistyneistöön, jonka ylevänä tavoitteena oli kansan sivistystason nostaminen ja kansallistunteen herättäminen. Putron panos Inkerin kulttuurille on ylittämätön. Mooses Putro. Mestari auran kurjesta – kirja kertoo Putron elämästä ja tuotannosta sellaisena kuin se peilautuu aikalaisten kirjoituksista ja kerrotuista tarinoista. Mooses Putro oli valistunutta inkeriläistä talonpoikaissukua. Perheen viidestä pojasta kolme koulutettiin pitkälle. Kaksi jäi pitämään kotitaloa. Kirjassa kerrotaan myös veljesten elämästä ja siitä, miten raja erottaa ja määrittelee ihmisten kohtaloita.

Inkeriläiset. Kuka kukin on -teos on ainutlaatuinen kooste inkeriläisten henkilöhistoriasta 22.5.2013 ilmestyvään Inkeriläiset. Kuka kukin on -teokseen on koottu noin 2 000 inkeriläistaustaisen ja Inkerinmaalla vaikuttaneen henkilön elämäkertatietoja historiallisista ajoista tähän päivään Kirjan julkistamistilaisuus on 22.5.2013 klo 16 Inkerin kulttuuriseurassa Wallininkatu 7:ssä. Suomalaiselle lukijalle monen henkilön inkeriläistausta saattaa jopa olla yllätys. Esimerkiksi Larin Paraske, akateemikko Aale Tynni, Suomen luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri, kirjailija ja utopisti Matti Kurikka ja oopperan pääjohtaja Sulo Räikkönen olivat Inkeristä lähtöisin. Inkerinmaalla eläneiden lisäksi kirjassa on mukana henkilöitä, joiden juuret ovat Inkerissä: Inkerinmaalta karkotettujen vanhempien muualla Venäjällä, Suomessa, Virossa Ruotsissa asuvia jälkeläisiä, jotka ovat tulleet tunnetuiksi jollakin elämänalueella tai antaneet muuten merkittävän työpanoksensa inkeriläisen kulttuurin hyväksi. Tietojen kokoaminen on onnistunut eri maiden inkeriläisjärjestöjen yhteistyön avulla. Teoksen toimittamiseen ovat osallistuneet Juho Mullonen Petroskoista, Aleksei Krjukov Pietarista ja Suomesta Pekka Wikberg ja Helena Miettinen, joka toimi teoksen vastaavana toimittajana. Viron inkeriläisistä tietoja on saatu Viron inkerinsuomalaisten liiton toimitussihteerin Kasperi Hasalan kautta ja Ruotsin inkeriläisistä Ruotsin Inkeri-liiton kautta. Lähes 10 vuoden urakoinnin jälkeen syntyi kovakantinen, 400-sivuinen teos, jossa on lähes 900 kuvaa. Kirjan on kustantanut Inkerin kulttuuriseura. Kirja tarjoaa Suomen ja Inkerin historiasta kiinnostuneelle sekä sukututkijoille runsaasti tietoa. Samalla se tekee inkeriläisyyttä tunnetuksi aivan uudesta näkökulmasta.