Henna Karppinen-Kummunmäki

Naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia läpi historian. Jännittävä sukellus naimattomuuden historiaan ja sen syihin historian eri aikoina. Sinkku, vanhapiika, poikamies, uraohjus... Länsimaisen yhteiskunnan historia on rakentunut pitkälti avioliiton, perheen ja parisuhteiden ympärille. Silti naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia on ollut aina, vain nimitykset ovat vaihdelleet. Luostarit tarjosivat keskiajalla naisille ja miehille vaihtoehdon avioliitolle. Rengit ja piiat olivat naimattomia, opettajilta ja sairaanhoitajilta edellytettiin kutsumusta ja naimattomuutta. Populaarikulttuuri on luonut kuvaa sinkkuudesta bilettävänä pintaliitona tai epätoivoisena kumppanin metsästyksenä Tindereineen ja vaatimuslistoineen. Kirjoittaja antaa myös oman äänensä kuulua tekstissä mm. pohtimalla, millainen olisi ollut 1700-luvun naisen ero verrattuna hänen omaansa. FT Henna Karppinen-Kummunmäki on varsinaissuomalaistunut Pohjois-Karjalan kasvatti, kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Kirjojen aiheina ovat olleet erityisesti naisten ja tyttöjen historia, varhaismoderni aika sekä populaarikulttuuri. Karppinen-Kummunmäeltä aiemmin ilmestyneitä mm. Minä ja Marilyn: pinupin historia ja Sydänsurujen historia.

Minä ja Marilyn esittelee ensimmäisenä suomenkielisenä tietokirjana pin-up-kuvien ja kulttuurin maailmaa ennen ja tänään. Toisin kuin voisi luulla, pin-up-kuvat eivät ole, eivätkä ole olleet ennenkään, vain miehiä varten otettuja pikkutuhmia kuvia. Koko pin-up-kuvien historian ajan, naiset, erityisesti näyttelijättäret, ovat hyödyntäneet pin-upin kuvastoa oman tähti-imagonsa luomisessa. Tässä ei ole kukaan muu onnistunut yhtä hyvin kuin blondien blondi ja seksin jumalatar Marilyn Monroe. Marilyn ei ollut vain miesten luoma tyhjä hahmo, vaan älykkään naisen harkittu strategia. Pin-upille voi siten hyvin kirjoittaa feministisen historian. Tämän päivän pin-up-kulttuuri puolestaan liittyy hyvin vahvasti kehopositiivisuuteen, voimauttavaan valokuvaamiseen ja itsensä ilmaisuun. Kuvissa poseerataan omaksi iloksi, oman itsetunnon kohottamiseksi hyvässä ja kannustavassa seurassa. Nyky-pin-upin ideologia on, että jokainen nainen on kaunis iästä ja vatsamakkaroista riippumatta. Henna Karppinen-Kummunmäki, FT on kulttuurihistorioitsija, joka on aiemmin julkaissut teokset Lavatanssien hurma (SKS 2020), Tyttöjen vuosisadat (Avain 2022) sekä Sydänsurujen historia (SKS 2022).

Sydänsurujen historia luo tuokiokuvia kadotettuun rakkauteen antiikista nykypäivään. Miten ihmiset antiikin Kreikasta nykypäivän Tinderiin ovat kaivanneet rakkautta? Kuinka rakkauden takia on surtu ja kärsitty? Teemat ovat ikuisia. Jos sydäntäsi särkee nyt, pientä lohtua voi suoda tieto siitä, että saman lemmensairauden oireita ovat poteneet lukemattomat sukupolvet ennen meitä. Onnettomasta rakkaudesta on kirjoitettu historian alusta saakka. Ihmiset ovat kautta aikojen pohtineet rakkauden olemusta, myös sen kääntöpuolta. Huumaavan onnentunteen ja suuren epätoivon välinen raja on joskus hiuksenhieno. Monissa kielissä intohimo ja kärsimys ovat yksi ja sama sana, passion. FT Henna Karppinen-Kummunmäki on turkulainen kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Häneltä on aiemmin ilmestynyt teokset Lavatanssien hurma (SKS, 2020) ja Tyttöjen vuosisadat (Avain, 2022).

Kasvaminen ja aikuistuminen ovat olleet vaikeita prosesseja halki vuosisatojen. Puitteet ja maailma muuttuvat aikojen saatossa, mutta tietyt perusasiat yllättävän vähän. Jokainen kasvava nuori on etsinyt omaa paikkaansa yhteiskunnassa sekä omien toiveiden että ulkopuolisten odotusten ristipaineissa. Tämä teos johdattaa tyttöjen elämään keskiajalta 1800-luvulle niin Suomessa ja Pohjolassa kuin Britanniassa ja Ranskassakin. Kirjassa käydään läpi, millaista oli kasvaa naiseksi esimodernin ajan perheissä. Siinä käsitellään kasvatusta ja koulutusta, arjen askareita, leikkejä ja huveja, sydänsuruja, unohtamatta kahnauksia sisarusten kanssa. Esiin nousee ennen kaikkea tyttöjen oma ääni ja menneisyyden moninaisuus. FT Henna Karppinen-Kummunmäki on tutkinut ennen kaikkea tyttöyden ja sukupuolten historiaa sekä varhaismodernin ajan kulttuurihistoriaa.

Elävän musiikin huumaa, hämärtyvä kesäilta, kellohelmojen kahinaa ja suuria tunteita tanssitaivaassa! Tämän päivän lavatanssit ovat kaikenikäisten ilotteleva tapahtuma, jonne tullaan kuka mistäkin syystä: viettämään aikaa, liikkumaan tai nauttimaan toisen ihmisen läheisyydestä. Tanssiessa syke nousee swingin soidessa ja kaihoisa tango saa sydämen väpättämään. Lavatanssit hurmaavat sukupolvesta toiseen, ja jokainen tanssiilta on erilainen. Teos tutustuttaa lavojen pukeutumiseen, etikettiin ja suomalaisen lavatanssin historiaan. Ääneen pääsevät niin muusikot ja tanssijat kuin lavojen taustalla vaikuttavat vapaaehtoiset. Henna Karppinen-Kummunmäki on kulttuurihistorioitsija ja intohimoinen lavatanssiharrastaja.