Ilari Aalto

Sukellus Turun Maarian kirkon kiehtovaan historiaan. Kirja kertoo Maarian kirkon ja seurakunnan historiasta aina 1200-luvulta saakka, jolloin Maariaan rakennettiin ensimmäinen hirsikirkko. Nykyinen kivikirkko on 1400-luvulta. Kirjassa käydään usean tutkijan voimin läpi kirkon, pappilan ja hautausmaiden rakennushistoriaa, historiaa ja taidetta. Vuosisataista seurakunnallista elämää tarkastellaan kunkin aikakauden kirkkoherran ja pappilan elämän näkökulmasta. Keskiaikainen Maarian kirkko seisoo Turun kupeessa Räntämäen kylässä, Aurajokeen laskevan Vähäjoen yläpuolelle nousevalla matalalla hiekkaharjulla. Seutu on historialtaan rikasta, ja siihen liittyy muistoja rautakauden talonpoikaisyhteiskunnasta, kristinuskon leviämisestä Suomeen ja Suomen vanhimman tuomiokirkon perustamisesta kivenheiton päähän Koroisiin 1200-luvun alkupuolella. Maarian kirkko sijaitseekin Suomen tiheimmässä keskiaikaisten kirkkojen maisemassa. Kirjoittajat:Ilari Aalto, FM | Janika Aho, FM | Jouni Elomaa, M. A. | Tuomas Heikkilä, FT, prof. | Saara Huovinen, LT | Tytti Issakainen, FM | Jari Laaksonen, TT | Anu Lahtinen, FT, prof. | Terttu Lempiäinen, FT, dos. | Saila Leskinen, FM | Sirkku Pihlman, FT, dos. | Elina Räsänen, FT, dos. Annikka Tapaninen, arkkit. | Ville Urponen, MuT | Katri Vuola, FT | Leena Valkeapää, FT, dos.

Upeasti kuvitettu tietoteos Suomen kiehtovista muinaismuistoista. Pitkästä historiastamme kertovat muinaisjäännökset houkuttelevat tutustumaan entisajan elämään 11 000 vuoden ajalta. Suomesta löytyy upeita pyhiä paikkoja, ihmisten asuinsijoja, kalliomaalauksia ja hylkyjä. Jäännökset tutustuttavat oman aikansa elinkeinoihin, ihmisten liikkumiseen, sodankäyntiin ja eri aikojen tapoihin. Menneisyyden löytöretkillä tunnelmoidaan uhrilähteillä ja ikiaikaisissa kalmistoissa, pohditaan salaperäisten kuppikivien arvoitusta ja soudetaan hautasaareen. Yksityiskohdissaan runsas teos vie lukijan kymmeniin muinaisjäännöspaikkoihin eri puolilla Suomea.

Kun pohdit majoitusvaihtoehtoja, huomioi säätysi. Linnanherra tai piispa saa yösijan helposti, mutta talonpoika suuntaa kaupungissa köyhäintaloon, hospitaaliin tai luostariin. Tienvarsien majataloissa makuusijoja ovat seinänvieruspenkit. Kyytirättärin mukana voit päästä naapurikylään talonpojan nurkkiin: tällä on velvollisuus tarjota ruokaa ja juomaa yhdeksi päiväksi. Vaikka keskiaikaiset esi-isämme elivät vain parikymmentä sukupolvea takaperin, he tuntuvat perin kaukaisilta. Ajattele, jos voisit itse matkustaa keskiajalle ja tavata keskiajan suomalaisen. Yllättäisikö hänen ulkonäkönsä, vaatepartensa tai puhetapansa? Olisiko hänen maailmankuvassaan mitään nykypäivän suomalaiselle tuttua? Miltä tuntuisi kävellä keskiajan Turun kapeilla kujilla tai vaeltaa päiväkausia maantietä pitkin kylästä kylään? Matkaoppaan muotoon puettu historiateos kuvaa elämää vuoden 1400 Suomessa eli Ruotsin Itämaassa niin kuin paikalle saapunut matkailija sen näkisi. "Pimeän keskiajan" kehnosta maineesta huolimatta keskiaikainen Suomi osoittautuu varsin kiehtovaksi, inhimilliseksi ja kansainväliseksi paikaksi. Matkalainen pääsee ostoksille satavuotiaaseen kauppakaupunki Turkuun ja kuuntelemaan saarnaa hämyiseen puukirkkoon. Hän saa tietoa matkakohteensa sijainnista sekä paikallisista ihmisistä. Opas neuvoo keskiaikaisen rahan käyttöä, käytöstapoja sekä miten toimia tulipalossa tai villieläinten hyökätessä. Kohteeseen päästään oppaan mukaan vesitse tai Hämeen härkätietä, juhlissa nostetaan sahtikousia, majoittuminen tapahtuu säädyn mukaan - tosin markkina-aikaan majapaikat ovat täynnä. Historian ja arkeologian uusiin tutkimuksiin perustuva matkaopas romuttaa myyttejä keskiajasta ja herättää menneisyyden henkiin runsaan lähdeaineiston ja valistuneiden arvailujen pohjalta. Elina Helkalan nelivärikuvitus auttaa matkalaista kulkemaan uteliain mielin keskiaikaisen kotimaamme kamaralla.

Valloittava tietokirja keskiajan suomalaisten arjesta ja juhlasta. Vuonna 1480 suomalaisen talonpojan arki oli hylkeenpyyntiä kevätjäillä, kesän heinätöitä ja syysteurastuksia. Elämää rytmittivät vuodenaikojen ja luonnonvalon vaihtelu sekä kirkon pyhimysjuhlakalenteri. Arki oli kamppailua ravinnosta, mutta yltäkylläisinä aikoina juhlittiin, pakanalliset tavat ja kristinusko sekoittuivat ja ihmiset viettivät niin juhannusta kuin kekriä. Talonpoikaisväestön elämää seurataan monipuolisesti kuukausi kuukaudelta. Menestyskirjailijoiden innostava teos perustuu alkuperäislähteisiin ja avaa myös kuvituksellaan kiehtovia näkymiä menneeseen. Niistä nykylukija löytää jotain tuttuakin.

Pyhiinvaellus on vaeltamista pyhiin paikkoihin mutta myös syvällisen läsnäolon sävyttämää kulkemista metsäpolulla tai kulttuurimaisemassa. Se kutsuu katsomaan tuttua tuorein silmin, näkemään merkityksiä lähellä, oivaltamaan uutta ja pysähtymään ihmeen äärellä. Vaeltaminen, suuntautuipa se lähelle tai kauas, avaa näköaloja niin avaraan maailmaan kuin kulkijan sisäiseen maisemaan. Valo askeleillani on matkakertomus kotimaan poluilta - juurista, eksymisistä, muutoksista ja perillepääsystä. Se tarjoaa tuoreen näkökulman kotimaan matkailijoille, luontokohteista ja historiallisista paikoista kiinnostuneille. Teoksen lopussa on poimintoja uusista ja vanhoista kotimaisista vaellusreiteistä. Ilari Aalto on raisiolainen arkeologi ja keskiajan tutkija. Annastiina Papinaho on turkulainen uskontotieteilijä ja Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö. Larissa Riihihuhta on naantalilainen kirjastoammattilainen, matkailuopas ja pyhiinvaellusopas. Usva Torkki on tamperelainen valokuvaaja.