Ilkka Levä

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava, alun perin Akateemisammatillinen valtuuskunta, perustettiin loppuvuodesta 1950. Uudessa historiateoksessa pureudutaan erityisesti viime vuosikymmenten kehitykseen ja tuodaan näkyville aiemmin tutkimattomia alueita järjestön toiminnassa. Historiateos koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, jotka tuottavat kuvaa Akavasta laaja-alaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edunvalvojana. Punaisena lankana tutkimuksessa on Akavan identiteetti korkeakoulutettujen asiantuntijoiden yhteisönä.

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot. Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti. Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota. Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa. Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe. Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.

Toimihenkilöt ovat historiallisesti tehneet töitä työnantajien ja työntekijöiden ristipaineissa, ja luokkataistelun sijaan heitä on yhdistänyt ammatti-identiteetti tai kouluttautuneisuus. Toimihenkilöt ovatkin aktivoituneet työsopimustoiminnassa huomattavasti työntekijöitä myöhemmin. Toimihenkilöt neuvottelupöydässä selvittää, kuinka toimihenkilöiden ja virkamiesten neuvottelut työehtosopimuksista syntyivät ja vakiintuivat osaksi suomalaista työmarkkinasopimisen kulttuuria. Samalla se avaa mielenkiintoisesti toimihenkilöiden itseymmärryksen muutoksia sotienjälkeisestä järjestäytymisestä globalisaation aikaan ja keskitettyjen tuloratkaisujen hiipumiseen. Ensimmäinen yleisesitys aiheesta tuo uusia näkökulmia esimerkiksi STTK:n ja TVK:n vaiheisiin sekä yleiseen toimihenkilöistymiseen. Nyt suomalainen sopimusjärjestelmä on jälleen murroksessa ja koulutuksen rooli työelämässä yhä kasvaa, mikä vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Millaisia suuntia tuleville neuvottelijoille on tarjolla suhteessa menneeseen?

Kosmologi Simson S. Sarma kamppailee merkityksen palauttamiseksi hajonneeseen elämäänsä. Sarma on kohdannut suuren traumaattisen muutoksen, joka on pirstonut koko hänen maailmansa, myös henkilöhistoriansa. Filosofian tohtori, elokuvaohjaaja ja kirjailija Ilkka Levä tarkastelee ensimmäisessä kaunokirjallisessa teoksessaan miten tarinat syntyvät totuuden jälkeisessä maailmassa. Teos on kirjoitettu autofiktion muotoon.

Tutkimuksessa kartoitetaan poliisin työidentiteetin muutosta seitsemän vuosikymmenen aikana sekä sitä, miten yhteiskunta ohjaa poliisin toimintaa julkilausumattomasti. Tapausaineistoina tutkimuksessa on käytetty lukuisia poliisin työtä koskettaneita tapahtumasarjoja, rikoksia ja niiden uutisointia koskevaa materiaalia sekä poliisihaastatteluja. Ilkka Levän lähestymistapa on monitieteinen ja kunnioittaa historian moniäänisyyttä. Sijansa teoreettisessa viitekehyksessä saavat niin psykohistoria, jälkikoloniaalinen feminismitutkimus kuin myös ranskalaisten antioidipalistien kehittelemä halun filosofia.