Ilkka Ruostetsaari

Huippujohtajilla on ylin asema politiikan, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän, järjestökentän, median, tieteen ja kulttuurin vaikutusvaltaisimmissa organisaatioissa. He kykenevät vaikuttamaan niihin ratkaisuihin, jotka muovaavat suomalaista yhteiskuntaa. Keitä he oikein ovat? Huippujohtajat kriisien Suomessa selvittää, miten näihin korkeimpiin asemiin eli eliitteihin noustaan, minkälaisia eri yhteiskuntasektoreiden eliitit ovat ja muodostavatko huippujohtajat asenteiltaan ja tavoitteiltaan yhtenäisen ryhmän. Samalla teos piirtää kuvan suomalaisessa vallankäytössä ja demokratiassa viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa tapahtuneista muutoksista. Tänä aikana huippujohtajien toimintaympäristöä ovat määrittäneet muun muassa suuri lama, finanssikriisi, koronaviruspandemia sekä Ukrainan sota. Kirja perustuu huippujohtajille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin, joiden avulla avataan yhteiskunnan huipulle kohonneiden päättäjien mielenmaisemaa. Millä tavalla kriisit ovat heijastuneet huippujohtajien johtamiskäytäntöihin? Miten he verkostoituvat keskenään? Miten sukupuoli vaikuttaa uralla etenemiseen?

The book outlines the approaches of classical elite theory and democratic elitism for the study of national power structures. The book displays different research methods for elite study as well as the power conceptions included within these methods. An elite structure typology is derived from the elite theory and applied to chart the changes in the elite structure of one country, Finland. The data of this work is unique in international comparison: postal surveys were conducted among the elites and the citizenry in 1991, 2001, and 2011. The study explores empirically the changes occurring in the elite structure from the early 1990s to the present day—a period that has been characterized by important societal upheavals, such as the great recession of the early 1990s, Finland’s accession to the European Union in 1995, and the international financial crisis and the Eurozone debt crisis in the 2000s. The main focus is on how the elite structure has changed in terms of vertical social mobility (i.e., openness) on the one hand and horizontal mobility (i.e., coherence) on the other. With regard to vertical social mobility, the research interest focuses on changes in elites’ social background and various factors advancing their recruitment and career into elite positions. As for horizontal mobility, the study focuses on the elites’ different channels of contact with other influential groups in society, networking with various societal institutions, the attitudinal unanimity within various elites and between the elites and the citizenry, mobility between different elite groups (i.e. circulation), the accumulation of power positions, and the retention and loss of elite positions. The findings are compared with previous international studies, especially Scandinavian elite studies. Finally, the study considers what the results tell us about the state of democracy.

Suomen tunnetuin eliittitutkija professori Ilkka Ruostetsaari tutkii uudessa kirjassaan suomalaisen eliitin ja valtarakenteen muuttumista 1990-luvun alusta 2010-luvulle. Ajanjaksoa ovat leimanneet 1990-luvun alun suuri lama, EU-jäsenyys, vuosituhannen vaihteen nousukausi ja IT-kupla, kansainvälinen finanssikriisi ja euroalueen velkakriisi sekä lukuisat poliittiset skandaalit. Yhteiskunnalliset muutokset ja murrokset ovat vaikuttaneet paitsi kansalaisiin myös vallankäyttäjiin, eliitteihin. Ruostetsaari tutkii erityisesti eliittiin nousua ja sieltä putoamista. Demokratian toimivuuden kannalta keskeinen kysymys on päättäjien ja kansalaisten välisen yhteyden toimivuus. Kirjassa keskeisenä huomion kohteena on juuri eliitin ja kansan välinen kuilu, jonka julkisessa keskustelussa yleensä oletetaan leventyneen. Tästä kirja antaa uutta tutkimustietoa, joka ei tue yksinkertaistettuja yleistyksiä. Tutkimus perustuu kansainvälisestikin ainutlaatuiseen, vuosina 1991-2011 kansalaisilta ja eliiteiltä kerättyyn pitkittäisleikkausaineistoon. Kirja on tarkoitettu sekä oppikirjaksi korkeakoulutasolla että yhteiskunnalliseksi keskustelupuheenvuoroksi.