Ilpo Mikkola

PERÄKYLÄN MIEHESTÄ RAUHANTURVAAJAKSITragikoominen veijaritarina Iisakista, jonka elämä pyörii maalaiskylän pienissä ympyröissä jaäijämaailmassa. Eletään Kekkosen valtakautta ja mustavalkoista aikaa. Maailman tapahtumat ja paikalliset murheet, mukaan lukien naisen puute, käsitellään Essonbaarissa. Jos Esson seminaarista ei löydy vastausta, täsmäapua antaa mielellään naapurin Sulikka. Kylän tytöt ovat kovin ollakseen ja vertailevat pitäjän sällejä TV:n saippuasarjojen sliipattuihintissiposkiin. Huono juttu. Erittäin huono. Tarjonta ei kohtaa kysyntää, eikä kysyntä tarjontaa. Eilähellekään. Naapurin Kyllikki suhtautuu nihkeästi ja Martta ilkeilee taukoamatta. Sukupuolisen elämän lisäksi Iisakkia kiinnostaisi kotipitäjän ulkopuolinen elämä. Taitaa olla syy jaseuraus. Naapurissa on ollut vierailulla musta koripalloilija ja hollantilaisia hippejä. Kansainvälistäilmapiiriä tuovat. Iisakkia ihmetyttää, mutta samalla kiinnostaa. Olo on levoton. Eräänä päivänä tapahtui jotakin merkillistä, mikä mullistaa Iisakin elämän. Elämälle löytyy suuntaja tarkoitus. Aurinko nousee usvasta kirkkaampana kuin koskaan. Se vauhdittaa ja sementoisuunnitelman. Peräkylän miehestä tuleesalamavauhtia YK:n rauhanturvaaja. Ja melkoinen miestuleekin.

Indonesian miehittämässä Itä-Timorissa elettiin kohtalonhetkiä syksyllä 1999. YK:n järjestämää kansanäänestystä maan itsenäisyydestä varjosti kansanmurhan reaalinen uhka. Paljon pahaa tapahtui, mutta pahin vältettiin. Operaatio Itä-Timorissa oli YK:lta suuri onnistuminen. Muutama suomalainenkintodisti näitä tapahtumia lähietäisyydeltä, heidän joukossaan Ilpo Mikkola. Ilpo Mikkola työskenteli YK:n kenttäpalveluorganisaatiossa Field Servicessä eripuolilla maailmaa vuodesta 1978 vuoteen 2010. Ennen näitä YK:n siviilitehtäviä Mikkola palveli vuosina 1973-1978 Suomen YK-pataljoonissa. "Silmiemme edessä" on sisarteos Ilpo Mikkolan edelliselle muistelmateokselle "Kova vuosi Mogadishussa" (2018), jossa Mikkola muisteli kaoottista, vaarallista ja tragikoomista vuottaan keskellä Somalian sisällissotaa.

"Ampiaispesää ei rauhoiteta kepillä hakkaamalla." Ilpo Mikkola muistelee kaoottista, vaarallista ja tragikoomista vuottaan keskellä Somalian sisällissotaa. YK ja USA toimivat Somaliassa vihamielisessä ympäristössä ja epäonnistuivat autettaviensa auttamisessa täydellisesti. Mikkola oli UNOSOM-esikunnassa tapahtumien ytimessä ja kirjasi asioita tuoreeltaan muistiin. Sirpaleista koottu teos näyttää havainnollisesti, mikä kaikki Somaliassa meni pieleen. Mikkola kertoo myös ”veijaritarinoita” siitä, kuinka YK:n kustannuksella tehtiin paljon rahaa. Ilpo Mikkola työskenteli YK:n kenttäpalveluorganisaatiossa Field Servicessä eri puolilla maailmaa vuodesta 1978 vuoteen 2010. Somaliassa 1993—1994 hän oli Air Operations -osaston vt. päällikkö. Ennen näitä YK:n siviilitehtäviä Mikkola palveli vuosina 1973—1978 Suomen YK-pataljoonissa, viimeksi sotilaspoliisina.

Tämä on kokoelma kirjoituksia suomalaisten YK:n kenttäorganisaation palveluksessa olevien ja sieltä jo eläkkeelle siirtyneiden sekä heidän perheidensä kokemuksista. Tuntemukset on kerrottu omin sanoin ilman poliittista johdantoa tai analyysia. Vaikka kaikkea on mahdoton sisällyttää kirjan sivuille, toivomme että kerrotut tarinat antavat edes jonkinlaisen välähdyksenomaisen kuvan YK:n Field Service -elämästä ja tehtävistä, jotka aina tapahtuivat ja edelleen tapahtuvat ankean vaarallisilla konfliktialueilla, joista maailman media ei useinkaan ole kiinnostunut.