Hämeenlinnalaisessa Vanajan kirkossa on 1500-luvun alussa veistetty pähkinäpuinen alttarikaappi. Sen veistokset kuvaavat pääasiassa Kristuksen syntymään ja kuolemaan liittyviä tapahtumia. Kirkossa jumalanpalveluksia toimittavat pastori Terho Asikainen ja kanttori Ismo Savimäki alkoivat jossakin vaiheessa ihmetellä, miksi tästä keskiajan taideaarteesta ei ole koskaan tehty kirjaa. He päättivät tehdä sellaisen itse. Savimäki alkoi valokuvata alttarikaappia luonnonvalossa, pitkillä valotusajoilla, erilaisia kuvakulmia vertaillen. Projektista tuli pitkä, sillä jokainen kuvakulman muutos sai hahmot näyttämään uusilta. Asikainen alkoi puolestaan selvittää, keitä alttarikaapin 104 veistoshahmoa oikeastaan esittävät. Alkoi tutkimusmatka taidehistoriaan ja kirkkotaiteen ikonografiaan. Alan kirjallisuuden etsiminen koti- ja ulkomaisista kirjastoista ja antikvariaateista sekä sähköpostit alan huippuasiantuntijoille eri puolille maailmaa alkoivat tuottaa tulosta. Miksi näitä kertomuksia on ylipäätään haluttu kuvata? Ja vieläkö niillä voi olla merkitystä tämän päivän ihmisille? Näiden kysymysten miettiminen sai kirjoittajan laajentamaan näkökulmaansa taidehistoriasta myös raamatuntutkimukseen, teologiaan, hengellisen elämän kysymyksiin ja psykologiaan. Lopulta alttarikaapin hahmot ja niiden kuvaamat kristinuskon mysteerit alkoivat elää virikkeinä rakkauden, kärsimyksen, kuoleman ja muiden suurten kysymysten pariin. Syntyi kirja, joka haluaa kutsua lukijansa katsomaan kaappia itse - ja kysymään omia kysymyksiään.
