J. K. Ihalainen

Venclova on kääntänyt liettuaksi mm. Anna Ahmatovaa, Osip Mandelstamia, Boris Pasternakia, Joseph Brodskya, T. S. Eliotia, W. H. Audenia, Dylan Thomasia, Robert Frostia, ja Charles Baudelairea. Maanpaossa ollessaan hän jatkoi runouden kirjoittamista, ja häntä on käännetty yli 20 kielelle. Hän käsittelee teoksissaan totalitarismin kokemusta ja niitä opetuksia, joita sen synkistä historiallisista vaiheista voidaan poimia. Hänen koko elämäntyönsä korostaa, että historian tuhoavien voimien edessä yksi runouden tehtävistä on ”täyttää se äärimmilleen asti harmonialla ja järjellä, jotta se voisi vastustaa ulkomaailman yksitoikkoisuutta ja ennustettavuutta”.

KULTAISET VUORET on kertomus matkasta Mongolian Kultaisille vuorille, Länsi-Mongolian Altaille. Samalla kirja on kuvaus paimentolaisista, jurtista, hevosista, paimentolaisten peleistä ja juhlista, musiikista ja kansanperinteestä. KULTAISET VUORET on myös mielen matka Tšinggis-kaanin hurjista päivistä lamaismin ja sosialialismin kautta nykypäivän Mongoliaan. Kirja sisältää mm. professori Pentti Aallon suomennoksen Mongolien Salaisen Historian ensimmäisestä osasta, sekä suomen ja mongolin kielen sanastoa matkailijalle. Näköispainos vuonna 1993 ilmestyneestä klassikosta.

J. K. Ihalainen has written more than 10 books in English. Skywalker is about travelling in strange places - in the spirit of Hakim Bey, William Burroughs, Bruce Chatwin, & co. The illustrator & mixminder of this book is Steve Pedersen, Danish artist living in Finland. These two lunatics might be the last survivors in the Northern Caves of Oblivion." The only genuine voyage of discoverydoes not mean travelling to the new placesbut looking through other eyes." Marcel Proust

Kirjopyykkiä on kokoelma J. K. Ihalaisen kirjoituksia 2000-luvulta. Mitä on polynesialainen lastikultti, miten saksalainen taiteilija kohtaa amerikkalaisen kojootin, miksi ihminen tekee työtä, ja miten olla jouten? Tekijän kirjoituksia leimaa kurittomuus, veijarimaisuus ja graafinen levottomuus, joka yhdistettynä borgesilaiseen kleptomaanisuuteen ja gargantuamaiseen liioitteluun tekee näistä teksteistä kutkuttavaa luettavaa.

J. K. Ihalaisen (s. 1957) uusi runokirja on apokalyptisen aikamme ruumiinavaus. Christianiassa, nomadismissa ja heidelbergiläisyydessä kouliintuneen siurolaisen, Eino Leino -palkitun runoilijan tuhdissa teoksessa pukumiehet määrittävät päämääränsä jälkikäteen, katutaiteilijat suolapatsastelevat kävelykaduilla. Skitsofrenisen paranoijan päivinä on kammottava nähdä miten halvalla kaikki menee. Kaikki ei silti mene aivan nappiin. Ovet narisevat ja irtoavat myrskyssä saranoiltaan. Savupiippu kaatuu ja tuhkat humahtavat olohuoneeseen. Himmeli varisee katosta kuin lehdet syyskuun oksilta. Eteisen peili rasahtaa säröille ja pihalla puinen virolainen kylpytynnyri hulmahtaa liekkeihin. Vaimo karkaa nokisutarin kanssa Casablancaan. Taivaalta taitetaan vähämielistä valoa, valoa jonka ympärillä on pimeää. Eläkeläiset keräilevät avaruusromua metsiköissä. Teknosfääri on tukehtumaisillaan vääntöön ja viestintään. Ilmakehän lähimuisti pätkii ja murenee kuin näkkileipä. Sota ja pako kohtaavat risteyksissä ja rajoilla, eikä idioottimaissa ole enää yönsijaa. Katso mihin ojaan kapsahdat ja kenen metsään kupsahdat.

Tisleessä on sopivassa suhteessa herkkyyttä ja kovuutta, elämänkokemuksen tislaamaa kirkastunutta sisältöä. Aihepiirinä on elämän kirjo, kiima, kuume, kylmyys, rakkaus ja kuolema, valtakunnan ja kosmoksen asiat. Kyseessä on itsenäinen taideteos, runokokoelma, J. K. Ihalaisen (s. 1957, Tampere) runoja vuosilta 2004-2012. J. K. Ihalainen on Suomen lyriikan kiehtovimpia tekijöitä. Hän painoi ensimmäisen teoksensa Kööpenhaminassa, Christianiassa vuonna 1978. Hypnopoliitikoksi ja totaalirunoilijaksi kutsuttu Ihalainen on kirjoittanut suomalaisille suomeksi, tanskalaisille tanskaksi, ruotsalaisille ruotsiksi ja muunmaalaisille englanniksi. Siurossa majaileva Ihalainen on elänyt kaukana kirjallisuuden valtavirrasta, mutta hänet on silti tohdittu seppelöidä mm. Eino Leino -palkinnolla (vuonna 2010).