Jaakko Numminen

Ruoveden pappila oli kirkkoherra Josef Wilhelm Durchmanin (1806-1891) ja Emma Charlotta Reuterin (1820-1900) perheen koti. Neljästätoista lapsesta kasvoi laaja suku, joka levittäytyi erityisesti Näsijärven ympäristöön Kuruun ja Virroille. Sukuun kuuluvat muun muassa Durchmanin veljet Gustaf, Johan Adolf, Frans Oskar, Niklas ja Jacob August, jotka toimivat eri puolilla Suomea virkamiehinä ja pappeina. Suvun juuret ovat Oulunsuun Turkan tilalla, joka on ollut samalla suvulla 1640-luvulta lähtien. Sukuun kietoutuvat nimet Aminoff, Carlstedt, Hallman, Kallio, Krank, Numminen, Reuter, Sandelin ja Sarelius, ja Durchmanista suomennettuja nimiä ovat Turkka, Turkama ja Turkanheimo. Sukuun kuuluu monia tunnettuja vaikuttajia, kuten Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo, teatteriuudistaja Jouko Turkka, lastenlääkäri Niilo Hallman, Aino Durchman, Manner-heim-ristin ritari Kauno Turkka sekä Finlandia-palkittu runoilija Sirkka Turkka. Sukutarinan kirjoittamisen aloitti Jaakko Numminen, ja hänen kuolemansa jälkeen käsikirjoituksen viimeisteli Risto Numminen.

"Poliittista ja yhteiskunnallista taistelua käytiin avoimin kortein." Näin tiivistää Jaakko Numminen 50-luvun jälleenrakennusajan perusasetelman. Maailmansodan jälkeen katse oli käännettävä puolueettomuuden vaalimiseen ja sivistyksen rakentamiseen sekä ääriajattelun suitsimiseen. Tämä tarkoitti etenkin kommunismin vastustamista, mutta laitaoikeistolaisesta perinteestäkin piti osata irrottautua Paasikiven ja seuraajansa linjalle. KURAATTORIN MUISTELMAT yhdistää henkilökohtaista selontekoa historian opiskelijan elämästä osakuntarientoineen ja yleistä kuvausta järjestötoiminnasta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Mukana on kotiseuturetkiä Pohjanmaalle, aikakaus- ja tietosanakirjan urakointia sekä loputtomasti verkostoitumista. Nuori Numminen pääsee haastattelemaan Ståhlbergiä 1951 ja varmistamaan Kekkosen vaalivoiton 1962. Toimitettu teos julkaistaan postuumisti juhannukseksi 2022 valmistuneen käsikirjoituksen pohjalta.