Jaana Suorsa

Mie, Taivaanjaara on sarjakuvakirja Reidar Särestöniemestä ja hänen maailmansa eläinhahmoista ja symboliikasta. Särestöniemi kipuili homoseksuaalisuutensa kanssa, tunsi olevansa ulkopuolinen maailmassa, ei viihtynyt ihmishahmossa ja samastui siksi Lapin villieläimiin. Hän vastusti Lapin luonnon tuhoamista teollisuuden tarpeita vasten. Särestöniemi myös pelkäsi Lapin kaamosaikaa ennen kuin hyväksyi sen ja alkoi maalata talven värejä. Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyään Akaassa asuva kulttuurituottaja, kirjailija ja piirtäjä. Häneltä on julkaistu sarjakuva-, proosa-, tieto- ja lorukirjoja.

Tarina kertoo ihmisen ostamisesta orjaksi samaan aikaan kun renessanssi alkoi kukoistaa. Kuinka Leonardo da Vinci liittyy ihmiskauppaan? Kuka oli Leonardon äiti, kuka Monna Lisa? Miksi Leonardo rakasti pikkulintuja enemmän kuin Jumalaa? Ketä Leonardo rakasti? Miten Leonardosta tuli hallitsijoiden pelinappula sotien pelilaudalla ja lopulta Ranskan kuninkaan uskottu? Tarina saattaa olla totta tai liian kaukaa haettu, kuten monet tarinat Leonardon suvusta ja lähtökohdista. Nämä henkilöt ovat eläneet, toimineet ja jättäneet jälkensä historiaan. Jopa orjakauppiaan kaltainen on elänyt, rikastunut myymällä ihmisiä. Tämän tarinan kertomisen yhtenä lähtökohtana on italialaisen kirjallisuudentutkijan Carlo Veccen näkemys Leonardo da Vincin äidin Caterinan alkuperästä.

Kustannus Aarni järjesti keväällä 2022 novelli- ja esseekilpailun otsikolla Rauhantekijä. Kukaan ei silloin olisi osannut aavistaa, että syksyllä 2023 sota Euroopassa vain jatkuu. Juuri siksi mikään ei ole tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin rauhan tekijät. Totalitaariset, siviileihin kohdistuvat sodat ovat ihmiskunnan historian vanhinta kertomusperinnettä. Egyptin Faarao Amenhotep II määräsi yli 1400 vuotta eaa. että kaikki israelilaisten poikalapset on surmattava. 1800-luvulla Venäjällä levinnyt slavofiilien näkemys Euroopan henkisestä ja kulttuurisesta rappiosta on vain saman julman kertomuksen jatkoa. Sodan ja rauhan kysymykset ovat monimutkaisuudessaan suunnattomia, ja siksi niistä pitää kirjoittaa moniäänisesti ja mitä erilaisimmista näkökulmista. Juuri sitä kokoelman kaksikymmentä kirjoittajaa tekevät. Novellien ja esseiden tapahtumapaikkoina on niin Ukraina, Itä-Karjala , Krimin sodan Konstantinopoli kuin Bataranamin tasavalta Etelä-Amerikassa, ja aikajänne kulkee 1800 -luvulta dystooppiseen tulevaisuuteen totalitarismin rampauttamassa Kaupungissa. Tarinan keskiössä on yksilö, mutta rauhanmarssijan rinnalla kerrotaan sotilaasta, jonka mieli rikkoutuu ja rintamavalokuvaajan työstä. Ja mukana on myös huumoria, niin ironiaa kuin sarkasmin teräviä viiltoja. Rauhantekijä -kirjoituskilpailuun osallistui kesällä 2022 111 kirjailijaa joko esseellä tai novellilla. Tekstien joukosta kirjaan valittiin 20 parasta. Kirjan tuomaristoon kuuluivat Kustannus Aarnin Pasi Luhtaniemen lisäksi Kustannus etc:n Mika Kempas ja Enostone -kustantamon Kalle Niinikangas, joiden asiantuntijatyöstä tässä suuri kiitos.

Synestesia tarkoittaa ominaisuutta kokea yhden aistin kautta tuleva ärsyke useamman aistin välityksellä, yleisimmin voimakkaasti eri väreinä. Muodot ja mielikuvat yhdistyvät yllättäviin asioihin. Synesteetikko elää omassa värimaailmassaan ja ajattelee, että muutkin kokevat samoin. Kun värit irtoavat puusta, mitä jää jäljelle? Tämä sarjakuvakirja kertoo siitä, kuinka synesteetikko näkee ja kokee asioita. Tarina perustuu kertojan omiin kokemuksiin. Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyään Akaassa asuva kulttuurituottaja, kirjailija ja piirtäjä. Häneltä on julkaistu sarjakuva-, tieto- ja lorukirjoja. Sarjakuvia on julkaistu myös ruotsiksi. Jaana on suomentanut riimittelyjä lastenkirjoihin ja sarjakuvajulkaisuihin.

Pentti Saarikosken keittokirjaMiten arkena syötiin 1900-luvun puolimaissa, ennen valmisruokien ja lounasruokaloiden voittokulkua, aikana ennen kuin ”pikaruokaa” ja ”roskaruokaa” oli keksittykään? Kirjailija Pentti Saarikoski (1937-1983) oppi lapsena arvostamaan hyvää arkiruokaa: äidin tekemää ruokaa. Valmisruokia hän ei tahtonut koskaan aikuisenakaan syödä. Pentti Saarikoski ei oikeastaan osannut laittaa ruokaa. Hän kokkasi itselleen usein yksinkertaisesti kauden ruoka-aineista, kuten sienistä, perunoista ja kalasta. Ruoista esitetään kirjassa resepti, jonka mukaan runoilijan kotilounaan voi valmistaa, ja vaihtoehdot kasvisversioina. Reseptit ovat helppoja, ruoat toteutetaan vähillä, arkisilla perusaineksilla. Siksi tämä kirja sopii kotikeittiöön: pienesti saa hyvää, eikä tarvitse olla mestarikokki. Kirja vie lukijan Pentin mukana Helsingistä kesäpaikkaan Nurmijärven Palojoelle sekä Tšekkoslovakiaan, Viroon, Ruotsiin ja Ranskaan. Reseptejä kehystävät tiedot ruoanlaiton ajankohdasta ja Pentin mietteet ajankohtaisista asioista, politiikasta, ihmissuhteista ja meneillään olevista kirjoitustöistä. Jaana Suorsa on lukenut Pentti Saarikosken julkaistuista päiväkirjoista vuosilta 1968-1983 kuvauksia ruoanlaitoista ja syömisistä ja laatinut ruoille reseptit. Hän on myös kuvittanut kirjan piirroksillaan. Jaana Suorsan aikaisempia kirjoja ovat muun muassa Nauris sateessa ja Ekopuusti: arjen vinkkejä luonnon ja kukkaron hyväksi sekä sarjakuva-albumi Pena - runoilija ja kommunisti.

Pena - runoilija ja kommunisti on graafinen tarina, joka perustuu Pentti Saarikosken elämään. Pentti Saarikoski oli Laatokan Pitkärannassa syntynyt helsinkiläinen kirjailija, joka asui viimeiset kahdeksan vuottaan Ruotsin länsirannikolla Tjörnin saarella. Vain 45-vuotiaana kuollut Saarikoski ehti kirjoittaa paljon. Saarikoski tunnetaan etenkin runoilijana, mutta hän oli myös uuttera suomentaja - hän on muun muassa kääntänyt suomeksi sekä Homeroksen Odysseian että Joycen Odysseuksen. Hänen omia teoksiaan on käännetty tähän mennessä kahdellekymmenellekolmelle kielelle. Saarikoski joutui lehdistön huomion kohteeksi myös muista kuin kirjallisista ansioistaan. Hän oli Suomen ensimmäisiä kohujulkkiksia, paha poika, jonka tekemisiä seurattiin ja jota moikkailtiin kadulla: meidän Pena. Tämä kirja kertoo Penan-Pentin elämänkaaren lyhyesti, elämän eri osioissa. Saarikoski kirjoitti päiväkirjaansa: rivien väleistä voi lukea enemmän kuin itse lauseista.

Perinteikkäitä ja ekologisia ohjeita edullisiin sapuskoihin, kauneushoitoihin ja kolotuksiin – possumaisin maustein! Köyhän kirja on verraton vinkkikirja, johon on koottu entisajan kauneuden, terveyden ja kodinhoidon niksejä. Nämä konstit ovat paitsi edullisia, myös ekologisia, ja ne tehoavat vielä nykyäänkin. Etikalla, suolalla ja hunajalla pääsee kehon huoltamisessa pitkälle, ja pyykinpesun voi hoitaa vaikkapa mäntysuovalla. Vinkkien ohessa kirjasessa seikkailevat possuhahmoisina ne menneen ajan henkilöt, jotka ovat jättäneet nämä ohjeet meille perinnöksi. Jaana Suorsa on tamperelainen sarjakuvataiteilija. Häneltä on aikaisemmin julkaistu sarjakuva-albumit Elämä on laiffia, Huono aamuissa, Suuri rakkauskirja ja Huvipuisto epäkunnossa. "Herkullisinta on kuvitus. Possujen elämäntarinat kutkuttavat mielikuvitusta." – Soile Laukkanen, Länsi-Savo "Kasvata yrtit itse ikkunalaudalla. Lannoita niitä ja tavallisia huonekasveja silloin tällöin parranajokoneeseen jääneillä parranpätkillä ja kasteluvedellä, johon olet lisännyt suolatonta kananmunien keitinvettä tai jäähtynyttä kahvia tai teetä." -Tiina Aho, Kymen Sanomat "Pienikokoinen ja tiivis opas sopii hyvin kodin käsikirjaksi, josta tarvittavat vinkit löytyvät helposti. Hauskan ulkoasunsa puolesta se sopii myös lahjaksi." - Aija Amee, Nuorten luonto "Niksien ennakkoluuloton kekseliäisyys riemastuttaa." - Sanna Vaajoensuu, Turun Sanomat

TSYKEDELIAA POSSUMAASSA! Ihmispossun elämä käsitellään syntymästä lapsuuden loppuun, eli siihen hetkeen kun alkaa tuntua, että huvipuisto on epäkunnossa, kun se, mikä oli lapsena hauskaa, ei enää tunnu miltään. Puhutaan siis aikuiseksi kasvamisesta, mikä saattaa hyvinkin kestää koko elämän ja olla todella tsykedeelistä. Possumaisen itseironisesti käydään läpi syntymä, suhde vanhempiin ja sukulaisiin, tutkitaan kouluelämää, teiniyttä, rakkausasioita sekä taiteilijaelämää. Jaana Suorsa on tamperelaistunut sarjakuvataitelija ja graafikko. Like on aiemmin julkaissut hänen albuminsa Elämä on laiffia, Huono aamuissa ja Suuri rakkauskirja. "Huvipuisto epäkunnossa on lohdullinen kirja. Peruskriisien luonteva käsittely on sen syvin anti. Murhemieltä ei tarvitse kiertää." - Jenni Latvala, Ilkka "Suorsan piirrosjälki on ilmeikästä ja ruudut rajoja rikkovia kuplia." - Ari Tiippana, Länsi-Savo ”Suorsa paljastaa olevansa arkipäivän filosofi. Yhdistävä tekijä irrallisten aforismien välillä on kyltymätön hyväntuulisuus. Possujen positiivisuus tuo syksyn pimeneviin iltoihin lämmintä elämäniloa.” – Lapin Kansa ”Jaana Suorsan piirroksissa possut laukovat totuuksia, joiden edessä kriitikonkin omatuntoa kolkutellaan. Piirroksissa on erinomaisen selkeitä viivoja, pelkistyneitä hahmoja ja erinomaisen loistavaa huumoria ja oivallusta.” – Riitta Mäkelä, Kaleva

Jaana Suorsan kolmas possukirja kertoo suuresta, tai siis ihan tavallisesta, rakkaudesta: miten sen kohtaa, miten sitä elää ja miten sen menettää. Mistä tietää olevansa vakavassa suhteessa? Siitä että hauskuus loppuu. Tai siitä että joutuu katsomaan lauantai-iltaisin tv:n visailuohjelmat. Tututkin alkavat teititellä. Possut laukovat osuvia totuuksia tällä kertaa rakkaudesta, siitä suurimmasta. Ne kertovat, miten vatsan kipristely kasvaa sudennäläksi ja päättyy närästyksen jälkeen hirveään ummetukseen. Aiemmin julkaistu: Elämä on laiffia ja Huono aamuissa. Possumaisia viisauksia voi lukea myös mm. avaimenperistä ja korteista. Mainio pieni kirja toimii kahdella kielellä: suomeksi ja ranskaksi. ”Suorsa paljastaa olevansa arkipäivän filosofi. Yhdistävä tekijä irrallisten aforismien välillä on kyltymätön hyväntuulisuus. Possujen positiivisuus tuo syksyn pimeneviin iltoihin lämmintä elämäniloa.” – Lapin Kansa ”Jaana Suorsan piirroksissa possut laukovat totuuksia, joiden edessä kriitikonkin omatuntoa kolkutellaan. Piirroksissa on erinomaisen selkeitä viivoja, pelkistyneitä hahmoja ja erinomaisen loistavaa huumoria ja oivallusta.”– Kaleva

"Sikoja mainitaan älykkäiksi eläimiksi. Sitä ne ainakin Jana Suorsan kynästä lähteneinä ovat. Ne ovat myös omahyväisiä, kyynisiä, helliä, rakastavia. Näistä pilapiirroksista voi todeta: Ei kuvaa ilman sanaa. Kombinaatio toimii." – Sauli Pesonen, sarjakuvakriitikko, Oulun elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Mainio pieni kirja toimii kahdella kielellä: suomeksi ja ranskaksi.

Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyisin Akaassa asuva sarjakuvataiteilija, lastenkirjailija ja kulttuurituottaja. Jaana ollut mukana luomassa Oulun lastenkulttuurin toimintaa sarjakuva- ja taidekasvatustyöpajoilla sekä sarjakuvaan ja taiteen historiaan liittyvillä näyttelyillä. Hän myös keikkailee Kylli-tätinä lastentapahtumissa piirtäen ja kertoen omia tarinoitaan. Tunnetuimpia hänen teoksiaan ovat sarkastiset possualbumit, joista ensimmäinen Elämä on laiffia - Tout est dans le cochon ilmestyi vuonna 2004. Pikkuruisen albumin oivaltavat tekstit sekä suomeksi että ranskaksi. "Piirrokset ovat erittäin nokkelia, varsin ilmeikkäitä... jokainen sivu on pieni makupala, kuin söisi karamelleja - todellinen herkkujen sarja." - Steve Englehart, käsikirjoittaja / Marvel Comics, DC Comics

Minimoi hiilijalanjälkesi vanhan kansan vinkein. Nokkela pieni kirja sisältää entisajan kodinhoitovinkkejä sekä uusia niksejä suosittujen Life Hacks -youtubevideoiden hengessä. Taloudellisuus kohtaa ekologisuuden, ja teho on taattu. Esimerkiksi etikalla, suolalla ja hunajalla voi hoitaa niin kauneutta, terveyttä kuin kotiakin. Täydellinen lahjakirja kaikenikäisille teinistä mummoon!