Jani Saxell

AIHEIDEN KIRJA on luovan kirjoittajan aarreaitta. Kirjailija ja kirjoittamisen opettaja JANI SAXELLIN teoksen keskiössä ovat temaattiset ja aiheen valintaan liittyvät kysymykset. Tarjolla on runsaasti vinkkejä ja virikkeitä kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille, niin kirjoittamista aloitteleville kuin omia tekstejään pidempään työstäneille. AIHEIDEN KIRJAN esseemäiset luvut sukeltavat kirjoittamisen moniin maailmoihin. Miten tavoittaa aikalais- ja sukupolviromaaneille ominainen svengi, oikea sekoitussuhde nostalgian ja kirpeän ironian välillä? Millaisia asioita huomioida arkirealististen tai fantastisten lapsuuden ja nuoruuden kuvausten äärellä? Entä silloin, kun kirjoittaa ihmiselon loppupäästä, omaishoitajuuden ja surutyön tunnelmista? Mitä tapahtui työläiskirjallisuudelle ja arjen kuville? Ja millaisia hahmoja ovatkaan kirjallisuuden, elokuvien ja tv-sarjojen antisankarit? AIHEIDEN KIRJA on tulvillaan monipuolisia luku- ja katseluvinkkejä, yllättäviä rinnastuksia ja ennalta-arvaamattomia luentoja. Mukana on myös erilaisiin aihepiireihin ja teemoihin liittyviä harjoituksia. Paitsi luovan kirjoittamisen opas AIHEIDEN KIRJA on myös vauhdikas ja välillä poleeminen esseekokoelma. Samoin jännittävä tutkimusmatka kaikkeen siihen, mitä lukemalla voi löytää! Suomalaisten eturivin kirjailijoiden ohella teoksessa kurkistetaan muun muassa Toni Morrisonin, Paul Austerin ja Ursula K. Le Guinin fiktiivisiin maailmoihin. Liikkuvan kuvan puolella kuljetaan Ken Loachin elämänmyönteisistä duunarielokuvista Ingmar Bergmanin jäytäviin yläluokan perheensisäisiin painajaisiin ja The Sopranosin ja Breaking Badin gangsteriperheisiin. JANI SAXELL on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hän on julkaissut mm. useita romaaneja ja kirjoittajille suunnatun teoksen Tanssii kirjainten kanssa - Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille (2020). Saxellille on myönnetty WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2021) ja Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinto (2023). Hän on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon romaanistaan Tuomiopäivän karavaani (2017).

Et valvo yössä yksin. Sadat miljoonat ihmiset kärsivät unettomuudesta joka yö. Kiireisessä maailmassamme yleistyvä häiriö on jo merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta muodostuu syvästi henkilökohtaiseksi katsaukseksi unettomuuteen, sen syihin ja seurauksiin. Kulttuurialan ammattilaiset käsittelevät esseissään tätä kansantautia eri näkökulmista. Esimerkiksi unihalvaus, katkonainen uni, unettomuuden perinnöllisyys ja painajaiset käsitellään omakohtaisesti, hyväksyttävinä ja ymmärrettävinä. Niissä ei ole kyse heikkoudesta, vaan inhimillisestä ja loogisesta reaktiosta esimerkiksi stressiin tai traumaan. Helppoheikkimäisten ohjeiden sijaan antologia tarjoaa vertaistukea. Yövartiossa muistuttaa unettomuuden moninaisuudesta ja myös siitä, että oman nukkumiskyvyttömyytensä kanssa on mahdollista oppia elämään. Antologiaan ovat kirjoittaneet Tuuve Aro, Akseli Heikkilä, Jari Järvelä, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Tiina Raevaara, Jani Saxell, Anna Tommola, Suvi Vaarla ja Sinikka Vuola. Myös Miki Liukkosen piti kirjoittaa essee, mutta hän ei ehtinyt. Antologian viimeiseen esseeseen on koottu sellaisia katkelmia Liukkosen tuotannosta, joissa hän käsittelee unettomuutta. Esa Juhani Mäkijärvi (s. 1984) on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut niin kauno- kuin tietokirjallisuutta.

Rakkaudentunnustus Helsingille, missä on aina sijansa nuoruuden vimmalle. Entisiä aikoja haikailevat vanhauskoiset hallitsevat Helsinkiä 2040-luvulla ja haluavat siirtyä ekologiseen totalitarismiin, jossa heikoilla ei ole sijaa. Kilpineidot Verna, Emppu ja Paloma ovat ylivoimaisen tehtävän edessä. Helsinki on vapautettava hirmuvallasta, mutta se vaatii tilintekoa vaietun ja unohdetun menneisyyden kanssa. Emppu ja Paloma päätyvät Suomenlinnaan, missä Helsingin oikukkaat henget hengailevat. Verna sinkoutuu aikaportaalin läpi 1920-luvulle, pirtutrokarien ja unisaarnaajien aikakaudelle. Uuden ihmisen kaupunki yhdistelee dystopiaa, maagista realismia, Helsingin historiaa ja tulevaisuuden maailmoja omintakeiseksi kudelmaksi. Genrerajoja rikkova romaani jatkaa Kalasataman lukiolaisten, rohkeiden Kilpineitojen saagaa. Se on itsenäinen jatko-osa kiitetylle teokselle Helsinki Underground (2020). Jani Saxell (s. 1972 Helsingissä) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja, jonka romaaneissa huikea fantasia kohtaa raadollisen realismin.

Huomisen hurmaa ja eilisen nostalgiaa 2040-luvun HelsingissäHelsinki Underground on maaginen romaani, jossa huikeat fantasiat kohtaavat raadollisen realismin. Huomisen hurmaa ja eilisen nostalgiaa 2040-luvun HelsingissäKun syksyllä 2047 Helsingin Kalasatamassa alkaa kadota ihmisiä, Verna ja hänen ystävänsä Emppu ja Paloma ryhtyvät tutkimaan tapauksia. Lammassaareen leiriytyneet vanhauskoiset herättävät epäilyksiä, mutta jäljet johtavat myös läheisen keinosaaren erityistalousalueelle ja Östersundomin Muinaismetsään. Kaduille alkaa ilmestyä hahmoja menneisyydestä, ja tuntuu kuin koko kaupunki olisi mennyt sekaisin: verisen kevään 1918 Sörnäistenkaupunki on herännyt eloon, ja Madame Tupun salongissa kohtaavat kieltolain aikaiset merkkihenkilöt. Jani Saxell (s. 1972) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hänen teoksilleen on ominaista yhteiskunnallisuus sekä mielikuvituksellisten ja todellisten tapahtumien taitava sekoittaminen. Hänen edelliset kolme romaaniaan Unenpäästäjä Florian (2010), Sotilasrajan unet (2014) ja Tuomiopäivän karavaani (2017) sijoittuvat pääasiassa entisen Jugoslavian maihin. Tuomiopäivän karavaani voitti vuoden 2018 Tähtivaeltaja-palkinnon. Helsinki Underground palaa kirjailijan kotikaupunkiin.

Onko sinulla tekeillä tai ainakin ajatuksissa oma käsikirjoitus - romaani, novelli, lasten- tai nuortenkirja, matkakertomus, muistelmateos tai mikä vain? Kirjoitatko harrastukseksi, omaksi tai lähipiirisi iloksi, vai tähtäätkö kirjailijanuralle? Tanssii kirjainten kanssa on sinulle. Se on heittäytyvä ja omakohtainen opas luovaan kirjoittamiseen. Kirjassa lähdetään perusasioista: henkilöhahmojen rakentamisesta, ajan kuvaamisesta, rakenneratkaisuista ja erilaisista kertojanäänistä. Lisäksi sukelletaan satujen, myyttien ja klassikoiden uudelleenkirjoittamiseen, realistisiin ja fantastisiin kaupunkikuvauksiin, kirje- ja päiväkirjaromaaneihin ja niiden nettiajan vastineisiin. Runsaina rönsyävät käytännön esimerkit avaavat nykykirjallisuuden maailmoja. Jani Saxell on pikkuhuopalahtelainen kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hänen seitsemäs kirjansa, Tuomiopäivän karavaani (2017), voitti Tähtivaeltaja-palkinnon. Seuraava romaani Helsinki Underground ilmestyy keväällä 2020. Ilman erilaisten kurssien, ryhmien ja oppaiden tarjoamaa inspiraatiota ja eteenpäin potkimista näitäkään kirjoja ei olisi.

Fantasia lopun aikojen EuroopastaJo lapsena albiinopoika Flavius herättää huomiota maagisilla kyvyillään piiritetyssä Sarajevossa. Myöhemmin hän johtaa Osattomien armeijaa, joka vaatii korvausta Bosnian sodan vääryyksistä avoimen terrorin keinoin. Kun Florian Tímar tapaa Mostarissa nuoruudenrakastettunsa Danielan, hän saa tietää olevansa Flaviuksen isä. Florianilla on oma joukkonsa Suomessa: Räksylän kansakoululle kerääntynyt paranormaalien poikkeusyksilöiden yhteisö. Räksylässä havahdutaan kauhistuttavaan uutiseen: Osattomien armeija aikoo iskeä seuraavaksi Pietarin kupeeseen, Suomenlahden pohjukkaan. On aika pelastaa maailma ydintuholta. Tuomiopäivän karavaani ulottuu 1990-luvulta 2020-luvun Eurooppaan ja Venäjälle, missä Putinin valta horjuu. Dystooppisessa ja vaihtoehtohistoriallisessa romaanissa nykytodellisuus sekoittuu hurmaavalla tavalla maagiseen realismiin. Romaaneista Unenpäästäjä Florian (2010) ja Sotilasrajan unet (2014) tutut hahmot jatkavat seikkailujaan Tuomiopäivän karavaanissa, joka on näiden teosten itsenäinen jatko-osa. Jani Saxell (s. 1972) voitti J. H. Erkon palkinnon vuonna 2000 ja julkaisi esikoisteoksensa, novellikokoelman Ensilumi 2002. Kriitikkojen kiittämässä romaanissaan Sotilasrajan unet hän perehtyi entisen Jugoslavian maiden historiaan ja punoi siitä omalaatuisen, fantastisen seikkailun. Tuomiopäivän karavaani palaa sotamuistoihin ja menetettyihin rakkauksiin, joilla voi olla arvaamatonta tuhovoimaa vielä tulevaisuudessakin.

Ensilumi kertoo Mukka-ryhmän taiteilijanalkujen siivekkään ja lennokkaan nuoruuden. Se esittelee myös Marko Auvisen, maanteiden Elviksen, joka kokee kunnian päivänsä kromatun Dodge Dartin ratissa, sekä Miran, butaaniprinsessan, ja radanvarsikaupunkiin unohtuneen Athene Päilyväsilmän. Niminovelli kertoo jo vanhana syntyneestä lähiöstä, joka hymyilee surumielisesti Kehä kolmosen suuntaan. Sen pihoilla pyörii äitien, lasten, miesten, vieraiden naisten ja haaveiden piirileikki. Saxell tuntee henkilönsä ja osaa uskottavasti sukeltaa myös skinheadien arkeen ja juhlaan. Ensilumen henkilöiden ympärille laskostuu tarkka, aito ajankuva tämän päivän Suomesta. Saxell kuvaa Helsinkiä, joka on muutakin kuin keskustan arvokiinteistöt, ja maaseutua jonka yllä leijuu odottava, melankolinen vire.

Eurooppa valuu hiljalleen tyhjäksi unista - ja ihmiset tuntevat mykkää hätää. Mutta keskuudessamme on unenpäästäjiä, jotka pystyvät avaamaan asiakkaidensa alitajunnan lukot. Yksi heistä on Florian, menneisyyttään Helsinkiin paennut romanian romani. Hänen vastapoolinsa, rikosylikonstaapeli Nuortama, suunnittelee sulkevansa Suomen rajat avuntarvitsijoiden edestä. Jani Saxellin uusi romaani jatkaa novellikokoelma Huomispäivän vartijoiden (2007) lähiötason maagista realismia. Haarautuvien elämänkohtaloiden kaupungissa lomittuvat Suomen romanien kokemukset, Euroopan lähihistoria ja nykyisten kerjäläisten ahdinko. Unenpäästäjä Florian on myös dekkariaineksilla höystetty, tummansävyinen rakkaustarina. Transilvanian ja Tapiolan, Pariisin maahanmuuttajalähiöiden ja Porin välillä liikkuvaan romaani kysyy, millä oikeudella ratkomme maahanmuuttoa. Arto Salminen kohtaa Neil Gaimanin Helsingin trendibaareissa. Nicolae Ceausescun sukulaissielu löytyy Pasilan poliisitalosta. Valmistautukaa kovaan kyytiin.