Janne Mäkelä

Rytmimusiikin opetus Suomessa lähti liikkeelle suuresta innosta ja pienistä resursseista. Se kohtasi vastustusta ja kriisejä. Siitä kasvoi menestystarina. Pop & Jazz Konservatorio perustettiin Helsingin Oulunkylässä 1972. Pian rehtori Klaus Järvinen jakoi televisiossa mielipiteitä Levyraadin tuomarina ja kertoi kahdelle miljoonalle katsojalle, mitä komppi tarkoittaa. Oppilaitoksen kautta ovat kulkeneet alan huippunimet Iiro Rantalasta Alexi Laihoon ja MaijaVilkkumaasta Saara Aaltoon. Puoli vuosisataa myöhemmin konservatorio on vakiinnuttanut paikkansa musiikkikoulutuksen kentällä. Rytmioppia käy läpi oppilaitoksen keskeiset vaikuttajat ja vaiheet ja kertoo rytmimusiikin vapaustaistelun tarinan. Oppilaitos tunnettiin naapurustossaan hyvin - jopa niin, että kun metallimusiikin suurnimi Metallica teki jättikonserttinsa soundcheckiä Oulunkylän urheilupuistossa 1993, naapuri soitti konservatorion vahtimestarille: ”Sano sille Klasulle, että panee pienemmälle!”

Dopingkohussa ryvettynyt entinen huippujuoksija Boy Elävä perustaa Helsinkiin yksityistutkijan palvelutoimiston, Cold Cases Finlandin. Työ vie hänet Saloon, jossa Suomen rikkain mies Manu Pirtti pyytää rahapulasta kärsivää Boyta etsimään käsiinsä vuosia aiemmin kadonneen nuorukaisen. Tehtävä on lähtölaukaus kujanjuoksulle, joka uhkaa tehdä Elävästä kuolleen miehen. Juoksu aikaa vastaan on taitavasti rakennettu, nyky-Suomeen ja vuoden 1961 Ruotsiin sijoittuva jännitysromaani. Boy Elävän etsivätoimisto kaahaa Saab 96:lla pitkin mantuja ja maanteitä ja vie lukijaa äänitearkistosta vankisairaalaan ja vallan kortteleihin. Aikamatkustuksella, jazzilla ja nostalgialla doupattu arvoituksellinen jännäri ABC-Suomesta käsittelee petturuutta, salaisuuksia ja hieman riisipiirakoita.

Valloittiko Beatles Amerikan vai Amerikka Beatlesin? Oliko eurodance 1900-luvun radikaaleinta musiikkia? Onko heavy suomalaista kansanmusiikkia? Laulut eivät vanhan sanonnan mukaan tunne rajoja: kaikki musiikki voi olla kansainvälistä. Digitaalisen kulttuurin maailmassa tämä on tuntunut entistä todemmalta. Äänien virtaaminen ei kuitenkaan ole täysin vapaata vaan monin tavoin ohjailtua. Jotkut äänet ovat kansainvälisempiä kuin jotkut toiset äänet. Kansainvälisen populaarimusiikin historiaa kertoo, miten maailma muutti musiikin ja musiikki maailman. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa musiikkiteollisuuden muotoutuminen 1900-luvulla, rockin kansallistuminen, Abba-viha, Eurovision laulukilpailu ja musiikkitähtien kulttuuritausta. Maantieteellinen painopiste on Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa.