Janne Raninen

Riimeillä rikkauksiin tai varhaiseen hautaan. Gangstaräpissä kerrotaan tosiasioita lähiöiden elämästä, mutta kuulijat arvioivat uskottavuuden. Parhaat palkitaan, joskus satumaisella menestyksellä. Gangstaräppi voikin tarjota tien ulos lähiöstä, jonka yhteiskunta on unohtanut. Samaan aikaan gangstaräppäri on Ruotsin ehkä vaarallisin ammatti. Räpin liepeillä riehuu jengisota, ja useista räppäreistä on luvattu tapporaha. Suomessa genre nousi uutisiin, kun maahanmuuttajataustaiset nuoret alkoivat nokitella toisilleen vuonna 2021, taisteluvälineinään aseiden lisäksi dissausbiisit. Pistooli Guccin laukussa pureutuu genren juuriin, esikuviin ja seuraaviin sukupolviin, jotka valtaavat kentän, kun edelliset päätyvät vankilaan tai hautaan. Janne Huuskonen (s. 1975) on kirjoittanut muun muassa Kultainen vasikka -teoksen järjestäytyneestä rikollisuudesta. Janne Raninen (s. 1977) on Kartellenin perustajajäsen, joka on julkaissut muun muassa teoksen Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi. Huuskosella ja Ranisella on ollut ainutlaatuinen pääsy räppikulissien taa Suomessa ja Ruotsissa.

Janne Raninen har suttit i fängelse i över två decennier, i både Sverige och Finland. Han är dömd för två mord och har just avtjänat sitt straff. I Bakom murarna har han samlat sina minnen från åren bakom galler. Allt som händer på kåken stannar verkligen inte alltid där. Med självironi och glimten i ögat skildrar Raninen sig själv och sina medfångar. Hur internerna för att fördriva tiden och tristessen utsätter varandra för brutala pranks, hur man lyckas ha sex på kåken eller hur en flickväns besök lindrar ens frihetslängtan. Raninen berättar också hur han och hans medfångar lyckades göra hembränd sprit och ha fester i fängelset. Här finns osannolika episoder som då internerna mot alla odds lyckas hitta gömställen för sina insmugglade telefoner och datorer trots vakternas ständiga övervakning. Bakom murarna ger en osminkad bild av ett liv de flesta inte ens kan föreställa sig. JANNE RANINEN debuterade med självbiografin De kallar mig Solvallamördaren (2018). Han studerar, föreläser och har bildat en hjälporganisation för fångars barn.

Selliläppää vankilasta on Janne Ranisen kirjoittama tarinakokoelma Suomen vankiloista eri vuosikymmeniltä. Kertomuksia on koottu niin Katajanokan, Sukevan kuin Riihimäen selliosastoilta. Kaikki mikä tapahtuu kiven sisässä ei todellakaan aina sinne jää. Janne Ranisen Selliläppää vankilasta avaa pilke silmäkulmassa kirjoitetun näköalan suomalaiseen vankilamaailmaan. Kirjassa kerrotaan, kuinka vangit järjestävät källejä kohtalotovereilleen, miten linnassa harrastetaan seksiä tai millä keinoin voi onnistua hankkimaan tyttöystävän vapauden kaihoa lievittämään. Raninen muistelee, kuinka Sörkan vankilassa viritetystä pontikkatehtaasta tiputettiin pontikkaa ja miten sinne järjestettiin jalojuomia yksityisiin bileisiin. Sekin selviää, mitä onnekasta tapahtui serbialaiselle sotarikolliselle Riihimäellä. Monipuolisessa tarinakokoelmassa paljastetaan myös, kuinka vangit onnistuvat vartijoiden ainaisen valvovan silmän välttäessä keksimään salakuljetetuille tavaroilleen piilopaikkoja. Janne Raninen on istunut 23 vuotta niin Ruotsin kuin Suomenkin vankiloissa. Häneltä on aiemmin ilmestynyt teokset Isänä vankilassa sekä Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi yhdessä Ivar Andersenin kanssa.

Janne Raninen on tuomittu Ruotsissa ja Suomessa tehdyistä murhista. Ensimmäiseen surmatyöhön Raninen syyllistyi 20-vuotiaana Tukholmassa Solvallan raviradalla, jossa hän ampui kuoliaaksi pahamaisen jugomafian johtajan. Toinen tilausmurha tehtiin Helsingin Vuosaaressa, jossa surmattiin Arlandan raharyöstön ilmiantanut Volkan Unsal. Tämän jälkimmäisen murhan vaiheet ovat nousseet nyt uudelleen tutkittaviksi huumepoliisi Jari Aarnion oikeudenkäynnin yhteydessä. Raninen suorittaa elinkautista vankeusrangaistusta Suomessa. Hän kasvoi Tukholman pahamaineisessa lähiössä Jordbrossa, missä väkivalta, rikollisuus, päihteiden käyttö sekä sosiaaliset- ja taloudelliset ongelmat olivat yliedustettuja. Mahdollistaakseen paremman elämän, Janne aloitti varastelun ja murtojen tekeminen jo nuorena. Vuosien varrella rikokset koventuivat huumeiden myyntiin, ryöstöihin ja lopulta murhiin. Omaelämäkerrassaan Kutsuvat minua murhaajaksi Raninen kertoo avoimesti Ruotsissa suurta huomiota herättäneestä Solvallan surmasta sekä Vuosaaressa tehdystä lapsuudenkaverin murhasta. Kirjassani kerron matkastani viattomasta lapsesta elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomituksi tulemisesta. Haluan kertoa, että aina on mahdollisuus päästä pois, huolimatta siitä kuinka syvällä rikoksiin on uppoutunut. Raninen on aikaisemmin kirjoittanut kirjan Isänä vankilassa. Hän on perustajajäsen ja puheenjohtaja hyväntekeväisyysjärjestö Voikukkalapset ry:ssä. Opinto- ja poistumisluvillaan Raninen opiskelee restonomiksi sekä kiertää seminaareissa, kouluissa ym. paikoissa pitämässä puheenvuoroja elämänmuutoksen mahdollisuuksista.

"Poika, silloin kolmevuotias, luuli isän kuolleen, vaikka oli juuri saattanut puhua isänsä kanssa puhelimessa." - Pia, vangin vaimo Missä isä on? Mitä isälle kuuluu? Milloin isää pääsee näkemään? Milloin isä tulee kotiin? Johtuuko se minusta, että isä ei soita, ota yhteyttä tai etten pääse tapaamaan isää? Näitä kysymyksiä pohtivat tuhannet alaikäiset lapset Suomessa. Kirjoittaja on elinkautistuomiota istuva vanki-isä, joka kertoo omista kokemuksistaan. Kirja kertoo, minkälaista on olla isänä vankilassa, minkälainen vaikutus vanhemman vankeudella on lapsiin ja miten lapsiin kohdistuvia haittoja olisi mahdollista ennaltaehkäistä. Lisäksi kirjoittaja on haastatellut mm. murhista, tapoista ja törkeistä huumausainerikoksistatuomittuja vankeja, jotka pohtivat isyyttään ja suhdetta lapsiinsa. "Tiedän, että isi rakastaa minua. Joka puhelun jälkeen isä sen aina kertoo ja kyllä sen tietää, kun joku rakastaa." - Nella, vangin tytär