Janne Varjo

Mikä arvo laadunarvioinnilla on peruskoulun rehtoreiden ja opettajien mielestä? Miten opetuksen kenttäväki kokee uuden maailmanlaajuisesti levinneen arviointikulttuurin vaikuttavan jokapäiväiseen työhönsä ja koulun toimintaan? Entä onko uusi laadunvarmistus ja -arviointi todellisuutta vai retoriikkaa? Onko se koulun arjelle ja laadukkaille tuloksille hyväksi vai pahaksi, vai vaikuttaako se kouluun ollenkaan? Tässä teoksessa perusopetuksen laadunarviointia tarkastellaan rehtoreiden ja opettajien kokemana - arvioinnista kertovat näkemyksensä noin 600 rehtoria ja 1 500 opettajaa. Suomessa arvioinnin kysymykset saivat erityistä merkitystä, kun arviointi muuttui koulutuksen järjestäjille lakisääteiseksi vuonna 1999 ja kun suositus perusopetuksen laatukriteereistä julkistettiin keväällä 2009. Tämän myötä koulutusjärjestelmää ohjataankin perinteisten lainsäädännön ja talouden sekä koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen säätelyn rinnalla myös laadunarvioinnilla. Nyt käsillä oleva tutkimus tarjoaa asiantuntijatietoa perusopetuksen laadunarvioinnista niin opettajille, rehtoreille, päätöksentekijöille ja tutkijoille kuin yleisesti arvioinnista kiinnostuneille.

On sanottu, että myöhäismoderni yhteiskunta on kuin juokseva mosaiikkimainen verkosto, jossa pelkkä tapahtumien hallinnan tunteen saavuttaminen edellyttää aivan uusia ja kehittyneitä menetelmiä. Uusien keinojen keskiössä on arviointi, joka sekin jakautuu hämmentävän moniin suuntiin: puhutaan niin laadunvarmistuksesta, auditoinnista kuin akkreditoinnista ja sertifioinnista. Koulutuksen arvioinnilla on pitkät historialliset perinteet, vaikka siitä on aiemmin puhuttu milloin perään katsomisena tai seurantana, milloin arvosteluna tai tarkastuksina. Nykyaikaisesta koulutuksen kansallisesta ja ylikansallisesta hallinnasta tai politiikasta on mahdotonta puhua ilman kannanottoa arvioinnin rooliin. Tähän asti on puuttunut teos, joka tarkastelisi suomalaisen koulutuksen arviointia historiallisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti sekä yhteydessä kansainvälisiin virtauksiin. Arvioida ja hallita täyttää tämän aukon sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Alan suomalaisten huippuasiantuntijoiden kirjoittama kirja avaa aivan uutta näkökulmaa arvioinnin moniin ulottuvuuksiin ja yhteyksiin, vaikutuksiin ja sivuvaikutuksiin. Se on tarkoitettu niin tutkijoille, poliitikoille, virkamiehille, opettajille, kuin korkeakouluopiskelijoillekin. Myös politiikasta, hallinnosta ja koulutuksesta kiinnostuneille maallikoille se avaa kokonaisvaltaisen, kriittisen ja analyyttisen käsityksen siitä, miten koulutuksen arviointi on muuttunut ja saavuttanut nykyisen asemansa.

Dynamics in Education Politics: Understanding and Explaining the Finnish Case introduces a new theoretical framework characterised as Comparative Analytics of Dynamics in Education Politics (CADEP). Albeit the topicality of comparative research is obvious in the current era of global large-scale assessment, with its concomitant media visibility and political effects, comparative education is still suffering from certain methodological deficits and is in need of robust theorisation. Focusing on relational dynamics between policy threads, actors and institutions in education politics CADEP seriously considers the phenomena of complexity, contingency and trans-nationality in late-modern societies. In this book CADEP is applied and validated in analysing the "Finnish Educational Miracle" that has been attracting attention in the educational world ever since they rocketed to fame following the PISA studies during the 2000s. This book will open up opportunities for mutual understanding and learning rather than just celebrating the exceptional circumstances or sustainable leadership. Areas covered include:The analytics of dynamics in education politicsThe dynamics of policy making and governance The dynamics of educational family strategiesThe dynamics of classroom culture It is vital for humankind to be able to learn from each other’s successes and failures, and this applies in education, too. This book is thus a valuable read for anyone interested in the education system and wanting to shape the learning environment.

Dynamics in Education Politics: Understanding and Explaining the Finnish Case introduces a new theoretical framework characterised as Comparative Analytics of Dynamics in Education Politics (CADEP). Albeit the topicality of comparative research is obvious in the current era of global large-scale assessment, with its concomitant media visibility and political effects, comparative education is still suffering from certain methodological deficits and is in need of robust theorisation. Focusing on relational dynamics between policy threads, actors and institutions in education politics CADEP seriously considers the phenomena of complexity, contingency and trans-nationality in late-modern societies. In this book CADEP is applied and validated in analysing the "Finnish Educational Miracle" that has been attracting attention in the educational world ever since they rocketed to fame following the PISA studies during the 2000s. This book will open up opportunities for mutual understanding and learning rather than just celebrating the exceptional circumstances or sustainable leadership. Areas covered include: The analytics of dynamics in education politics The dynamics of policy making and governance The dynamics of educational family strategies The dynamics of classroom culture It is vital for humankind to be able to learn from each other’s successes and failures, and this applies in education, too. This book is thus a valuable read for anyone interested in the education system and wanting to shape the learning environment.