Janne Zareff

Kulttuuritelevision aika tarjoaa uuden tulkinnan suomalaisen television historiasta. Nykyhetkeen verrattuna 1970-1980-lukujen ohjelmatarjonta näyttää niukalta, mutta televisio välitti koteihin monipuolisesti kulttuuria. Televisiota pidettiin kaikille kuuluvana resurssina, jolla oli tärkeä rooli yhteiskuntasuunnittelussa ja kulttuurisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Televisio oli osa kulttuuripolitiikkaa ja demokratiakehitystä, ja ohjelmisto tuki siirtymää agraariyhteiskunnasta urbaaniin Suomeen. Julkisen ja kaupallisen television historiat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan MTV jakoi pitkälti saman eetoksen kuin Yle. Monipuoliseen arkistoaineistoon perustuva teos analysoi televisio-ohjelmia, niiden tuotantoa sekä lehdistövastaanottoa. Se ei ole nostalginen katsaus menneeseen, vaan haastaa pohtimaan television merkitystä tänään, kun kulttuurisisällöt ovat hajautuneet eri alustoille ja televisio on vain pienenevä osa arjen audiovisuaalista kulttuuria.

Hukkaputki, Hyvät herrat, Iltalypsy, YleLeaks. Poliittinen tv-satiiri on naurattanut suomalaisia jo pitkään. Parhaimmillaan Suomi on ollut jopa edelläkävijämaita poliittisen satiirin tuomisessa televisioon. Jättiyleisöjä keränneistä ajankohtaissarjoista muodostui merkittävä osa aikansa yhteiskunnallista keskustelua. Kuinka vallalle nauretaan -kirjassa käsikirjoittaja ja huumorin tutkija Janne Zareff avaa poliittisen satiirin merkitystä julkiselle keskustelulle ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Maailmalla poliittinen satiiri voi hyvin, ja etenkin nuoremmille yleisöille siitä on muodostunut maailman seuraamisen tärkeä kanava. Kahnaukset satiirintekijöiden ja vallanpitäjien välillä eivät silti ole mennyttä maailmaa. Zareff kertoo myös rehellisesti poliittisen satiirin synnyttämisestä. Läpi kirjan seurataan Noin viikon uutiset -ohjelman tekoprosessia, mikä pakottaa pohtimaan humoristien ikuisuuskysymyksiä. Mitä hauskaksi tekemisen keinoja on olemassa? Mihin kritiikin terä kannattaa ja pitää kohdistaa? Kuinka loukkaavaa sisältö voi vielä olla, jotta edes joku nauraa?