Jari Kupila

Runsaasti kuvitettu historiateos Helsingin suuresta vuodesta. Kesän 1952 olympiahuuma tuntuu jälkikäteen itsestään selvältä osalta Helsingin historiaa, mutta sitä se ei sittenkään ollut. Miten kisat saatiin ja mitä ne merkitsivät Helsingille ja helsinkiläisille? Millaista kaupunkilaiselämä oli tuolloin Helsingissä ja mitä muuta kaupungissa tapahtui vuonna 1952? Professori Laura Kolbe kuvaa, kuinka kisoihin valmistautuvan Helsingin suurkaupunki-identiteetti vahvistui. Suomen pääkaupungin vetovoima tuntui kaikkialla maassa. Uusia esikaupunkeja suunniteltiin liitosalueille ja kaupunkia ehostettiin ja kunnostettiin olympialaisia varten. Dosentti Samu Nyströmin osuudessa tarkastellaan kaupunkilaisia ja kaupunkielämää ja piipahdetaan esimerkiksi Eläintarhan ajoissa. Jari Kupila kuvaa henkistä jälkeä, jonka olympiaisännyys jätti. Syntyi visio kansainvälisten suurtapahtumien kaupungista, idän ja lännen kohtauspaikasta. Mutta miksi köyhä maa ylipäänsä haki kallista kisahanketta? Ja miksi olympiapäättäjät antoivat vuoden 1947 poliittisessa tilanteessa kisat maahan, joka soti Saksan rinnalla, jonka edustaja KOK:ssa istui sotasyyllisenä vankilassa ja jonka yllä leijui uhka kommunistien vallankaappauksesta? Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 - Pääkaupunki ja sota, Helsinki 1945 - Pääkaupunki ja rauha sekä Helsinki 1939 - Pääkaupunki ja suuri käänne. FT Laura Kolbe on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja käsittää sekä historiatieteen tutkimuskirjallisuutta että suuren yleisön kirjoja. FM Jari Kupila on pitkän linjan palkittu urheilukirjoittaja. Hän on keskittynyt urheilujournalistina sekä urheilua käsittelevänä tietokirjailijana ja tiedetoimittajana erityisesti urheilun yhteiskunnallisen roolin tarkasteluun osana suomalaisuutta ja sen historiaa. Hän myös valmistelee väitöskirjaa suomalaisen urheilukulttuurin roolista osana suomalaisuuden modernisaation historiaa. FT Samu Nyström on historiantutkija ja tietokirjailija, jonka kirjallinen tuotanto on keskittynyt Helsingin kaupunkihistoriaan.

Miten on tehty huippulyöjiä, entä pilattu lukkareita? Miksi raha loppuu urheilussa aina? Mikä motivoi järkkäriä ja makkaranmyyjää? Miksi pesäpallo ei ole kuollut? Tahkon historiaan on mahtunut niin menestystä ja kassakoneen kilinää kuin munauksia ja konkurssin partaalla heiluntaa. 1960-luvulla se neuvotteli The Beatlesin kanssa, mutta 80-luvun kasinohuumassa koko seura oli tuhon partaalla. Kari Kuusiniemestä ja Simo Eerikäisestä tuli legendoja, mutta moni lupaus on myös hukattu. Tämä teos sisältää uutta ja kiinnostavaa tietoa muun muassa joukkueen rakentamisesta, lajin kehityksestä, seurajohtamisesta sekä sopupeliskandaalista. Samalla se on kuvaus yhteisöstä, jonka tuki on pitänyt Tahkon pääsarjassa ennätyspitkään.

Mikä oli urheilun rooli vuoden 1918 tapahtumissa? Vuoden 1918 sisällissodassa urheilijoilla oli merkittävä osa. Sisällissota johti urheiluliikkeen kahtiajakoon, joka oli orastanut jo ennen Suomen itsenäistymistä. Sotakokemuksesta tuli trauma, joka jakoi urheilun kipeämmin ja pidempään kuin mitään muuta suomalaisyhteisöä. Urheilijat olivat valkoisen ja punaisen armeijan parhaimmistoa, mutta silti heidän rooliaan ei ole aiemmin kattavasti käsitelty kirjallisuudessa. Kupila kuvaa hyökkääjiä ja puolustajia, teloittajia ja teloitettuja, vankileirikokemuksia, täpäriä pelastumisia ja hurjia pakomatkoja. Urheilijoita oli mukana legendaarisissa taisteluissa, maineikkaissa komppanioissa sekä painajaismaisissa verilöylyissä. Kupilan teos käsittelee ansiokkaasti vuoden 1918 pitkiä jälkiä urheiluhistoriassa. Teoksessa nousevat esiin 17-vuotiaan Urho Kekkosen toiminta Haminassa, Tahko Pihkalan kovasanainen lehtikirjoittelu, Hyvinkään Pontevan joukkojen puhdistustoimet Uudellamaalla, tamperelaisen urheilun tragedia Suinulassa ja paljon muuta. Sota tuhosi monta urheilu-uraa, mutta myös urheilukulttuurin yhtenäisyyden tuleviltakin sukupolvilta. Sodan jälkeen oli vaikea palata yhteisille urheilukentille pitkään aikaan. Se heijastui osin jopa 2000-luvun urheilujohtajuuteen asti. FM Jari Kupila on pitkän linjan palkittu urheilujournalisti, urheiluaiheisiin keskittynyt tietokirjailija ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja. Hän valmistelee väitöskirjaa suomalaisen urheilukulttuurin roolista osana suomalaisuuden modernisaation historiaa.

Miksi suomalaisesta urheilusta on tullut sellaista kuin siitä on tullut? Mitä Suomi on urheilultaan halunnut, mitä se on siltä saanut? Urheilutoimittajana palkitun Jari Kupilan kirjoittama sekä Elmo-lehden AD Anu Monosen kuvittama teos on monipuolinen läpileikkaus suomalaisen urheiluhistorian näkyvien tähtienhetkien taustoihin. Teos ei pysähdy luettelemaan jo moneen kertaan listattuja tähtihetkiä, vaan kartoittaa urheilun oman historian ohella suomalaisen yhteiskunnan eri kehitysvaiheisiin liittyviä taustatekijöitä, jotka ovat tehneet tähtihetket mahdollisiksi. Samalla teos ravistelee mielikuvia, joita suomalainen urheiluväki omasta itsestään hellii. Urheiluhistoria on muutakin kuin lista urheilusankareista. Se on myös oivaltamisen, ymmärtämisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tuottamisen historiaa - ja myös oivaltamattomuuden, unohtamisen ja yhteiskunnallisen ymmärtämättömyyden historiaa.160-sivuinen tieto- ja näkökulmapaketti toimii lukijalleen paitsi ajattelua haastavana, piristävänä ja uusia oivalluksia tuottavana historiapakettina, myös tavanomaisesta urheilukirjallisuudesta poikkeavana urheiluviihteenä. Tekstin oivallusten ja kirjan sisältöä raikkaasti taustoittavan kuvituksen ansiosta lukija pääsee aikamatkalle, jota arkisessa urheiluviihteen tykityksessä harvoin on mahdollista kokea.