Jari Nissinen

Kun idästä Suomeen tulleet terroristit hyökkäävät metsästysseuran kimppuun, seuran jäsenet lähtevät jahtiin ja iskevät takaisin. Korpilaki on erämaisemiin sijoittuva, piinaava jännitysromaani. Se kuvaa, mitä tapahtuu, kun metsästäjistä tulee maanpuolustajia. "Hän tuntee putkinäön saapuvan. Se on stressireaktio, pakenevan apukeino paeta, tai hyökkäävän keino peitota pakenija. Saalis näkee vain pakoreitin, saalistaja saaliin." Syrjäisen kylän lähellä hirviporukka hehkuu oranssia kilpaa syksyisen ruskan kanssa. Pian kolme-neljäsataakiloinen jätti astelisi äänettömästi metsän siimeksestä hollille. Jahtipäällikkö Maaninen porukkansa kanssa ei vielä aavista, millainen jahti on luvassa. Maahantunkeutujien hyökkäyksen myötä tapahtumat eskaloituvat täydelliseen taistelutilanteeseen. Alkaa jahti, jossa metsästäjät kääntävät nutun nurinpäin: huomiovärin piiloon, vihreän päälle. Varmaotteinen Korpilaki vie lukijan aiheellisiin ja ajankohtaisiin pohdintoihin: miten ihmismieli toimii tilanteessa, jossa omaan elinpiiriin ja läheisiin kohdistuu hyökkäys? Romaanin ansioihin lukeutuu taiten luotu piinaava jännite, asiantunteva metsästyskuvaus ja huikaisevan hieno erämaiseman ja ihmisluonnon kuvaus.

Romaani Aimo Lahden tiestä poikien pommileikeistä sotarintamalle.” Tämä aika antoi minulle ammatin.” Suomi-konepistooli oli pataraudasta paistettu, huippuunsa koneistettu sotilaan työkalu. Mies sen takana oli asesuunnittelija Aimo Lahti, joka kävi elämänsä aikana koulua neljä vuotta eikä oppinut vieraita kieliä koskaan. Lopulta hän kuitenkin toimi kansainvälisessä asekaupassa ja maan ylimmän johdon kanssa, presidenttejä ja Mannerheimia myöten. Kielitaidoton Lahti ei allekirjoittanut amerikkalaisen aseteollisuuden tarjoamaa huippurahakasta sopimusta vaan jäi perheineen Suomeen. Maa sai konepistoolinsa sekä kymmeniä muita asekeksintöjä: pistoolista konetykkeihin, pystykorvasta norsupyssyyn. Ratkaisevat taistelut käytiin suunnittelu- ja neuvottelupöytien ääressä. Lahti ei ollut ainoa piirien omavaltainen, mutta vain hän sai henkilökohtaisen ryyppyluvan Marskilta. Suomi-konepistooli osoitti tuhovoimansa itärintaman loputtomissa lähitaisteluissa. Ilman Aimo Lahden jääräpäisyyttä ase olisi jäänyt syntymättä. Maamme historia olisi kirjoitettu toisin. Jari Nissisen Lahtiase on romaani luovasta nerosta, pakkomielteestä, seksistä ja väkivallasta, alkoholista, valtion asehankinnoista ja Konepistooliosakeyhtiön kovasta tiestä. Aseet ovat pahasta. Joku niitä aina kehittelee, ja toinen tuottaa. Aimo Lahti suunnitteli aseita, joiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä. Siinä sivussa hän teki mittavan omaisuuden, jonka sittemmin tuhosi. Asesuunnittelijalla pysyivät kädessä sekä lasi että kynä. Jari Nissinen on kirjailija ja vapaa näyttelijä. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa, Lahden kansanopistossa, Oriveden opistossa ja Teatterikorkeakoulussa. Nissinen on työskennellyt kirjoittajana, näyttelijänä, ohjaajana, postinjakajana, R-kioskin myyjänä, lajittelijana, auton apumiehenä, sää- sekä vitsipuhelimessa kirjoittajana ja lukijana, reklaamitöissä, villoittajana, mallina, puhelinmyyjänä, muotin valmistajana, opettajan sijaisena ala- ja yläasteella, luovan ilmaisun opettajana lukiossa, työkaluvalmistajana, äänikirjojen lukijana, kivensahaajana.

Narsistin muotokuva Jesse on komeetan lailla parrasvaloihin noussut nuori näyttelijä. Mammona, kuuluisuus, luksuselämä ‒ kaikki on hänen ulottuvillaan. Mutta se ei riitä. Niillä on vain välinearvoa, aivan kuten ihmisilläkin. Hänellä on missio: luoda taideteos, joka kohottaa taiteen täysin uudelle tasolle. Eikä mikään saa estää häntä toteuttamasta päämääräänsä.