Jari Suvanto

Kuukuningas-kokoelman runot ovat syntyneet vuosina 2005-2020. Runoissa kirjoittajan havainnot erilaisista paikoista, ympärillä olleista ihmisistä ja tapahtumista sekoittuvat muistoihin ja unelmiin ja rakentuvat pieniksi tarinoiksi ja hetken tunnelmiksi. Kuukuninkaan mukana matkataan koulupolulta maailman laidalle asti katsellen, ihmetellen ja tunnelmoiden kaikkea, mitä matkan varrella vastaan tulee. Kun yö laskee sormensa cembalolleniin kuu kutoo kultalangasta gobeliinitja juhlasalin korkeassa kupolissatuikkii tuhat kynttilääSilloin eebenpuut heräävät eloonja minä tanssin kanssasi menuettiaeikä edes aurinkokuningasvoi sitä minulta varastaa

Runojen kirjoittaminen on minulle yksi keino käsitellä ja ilmaista omia tunteita ja tallentaa ohikiitävän hetken tunnelmia, niin kuin siinä hetkessä on ne kokenut. Elämän kipu ja kauneus kulkevat usein käsi kädessä. Tähän kirjaan olen koonnut runoja, joiden aiheina ovat meri, saaristo, majakat ja rannikon luonto vuodenaikoineen. Pohjimmiltaan monet runot kertovat kuitenkin elämän karikoista: unelmista ja pettymyksistä, ahdistuksesta, yksinäisyydestä ja vanhenemisesta; ilon ja surun kyyneleistä. Minä tunnen olevani merestä noussut kalliojonka rosoisia poskiamyrskyt ovat raastaneetja sinä olet se lempeä aaltojoka pyyhkii suolaiset raidatposkien uurteistaei hioen eikä kuluttaenvaan hellien ja puhdistaenniin että kaikki voisivat nähdämiten kauniita arvet ovat