Jarmo Kervinen

Helsingissä vuonna 1962 syntyneen ja nykyään Imatralla asuvan Jarmo Kervisen runoja on aikaisemmin ilmestynyt Reviiri-antologiassa vuonna 2002. Lisäksi häneltä on julkaistu novelleja sekä yksi kokonaan raamatulliseen jaemuotoon kirjoitettu romaani. Kuvataidetta hän teki 1990- ja 2000-luvuilla. Hänen sarjakuviaan on julkaistu 80-luvun lopulta lähtien useissa lehdissä ja kolmessa sarjakuva-albumissa. Kervisen esikoiskokoelmasta Punainen, tähdetön löytyy kaikuja 1800-luvun lopun dekadenssista ja 1900-luvun alun modernismista, mutta myös Turun 1990-luvun runoliikkeestä. Punainen, tähdetön on matka punaiseen, pimeään ytimeen. Runoissa omaelämäkerrallisuus sekä erilaiset kirjalliset, kuvataiteelliset, elokuvalliset ja musiikilliset lainaukset käyvät kiihkeää vuoropuheluaan. Ympäristönä on Suomen Turku, joka Kervisen mielenmaisemassa vertautuu Charles Baudelairen Pariisiin tai T. S. Eliotin Lontooseen, mutta myös Danten Helvettiin. Tuomiokirkko palaa, Herran kekkerit ovat alkaneet Aurajoki ulvoo tyhjyyttään mutaansa vajonneenaruosteisia autoja, polkupyöriä kuin Neuvosto-Venäjällä rakastin tätä kaupunkia enemmän kuin sen asukkaatminun piti kirjoittaa tälle sielu nostaa se taivaaseen mutta jäljiltäni ei ole muuta kuin lohkeilevia kasvoja. Runo-Kaarina on Kaarinan kaupungin vuodesta 1994 alkaen järjestämä esikoisrunoilijoille suunnattu kilpailu. Tänä vuonna kilpailuun saapui 238 käsikirjoitusta. Kilpailun suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso, runoilija ja vuoden 1999 kilpailun voittaja Jenni Haukio.

Kirjan tavoitteena on auttaa rakennustaan korjauttavia yhtiöitä määrittelemään tarpeensa ja järjestämään korjaustoimintansa siten, kuin lakia säädettäessä on ajateltu. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan lainsäädännön terävöittämistä siten, että liian pyöreät säädökset täsmennetään ohjaamaan varmoihin menettelytapoihin ja samalla haittaamaan hämärätoimien yrittämistä. Kirjassa on esitelty ne muutokset, jotka eri pykälissä tarvittaisiin.

Villi mies - nykytaiteilija Kasimir Finckellin evankeliumi on raamatulliseen jaemuotoon kirjoitettu yhteiskuntakriittinen romaani. Se on nykyevankeliumi nykyihmisille nykyisessä maailmantilanteessa. Pääosassa on henkilö, jota ei oikeasti koskaan ole ollut olemassa - mutta jonkalaisen pitäisi tulla. Kasimir Finckell on radikaali, sivilisaatiokriittinen nykytaiteilija, joka iskee päätään joka ikiseen seinään. Viimeinen seinä tulee vastaan, kun hän hyökkää suurten maailmanuskontojen ja ihmislajin valta-aseman kimppuun. Romaani on tulvillaan hänen sarkastisia saarnojaan kaikissa mahdollisissa medioissa, hän elää niistä - ja niiden synnyttämistä skandaaleista. Villi mies on äärimmäisen vakava teos. Siksi siinä on paljon komiikkaa. Mutta myös runsaasti vihapuhetta - suuntaan jos toiseen. Se on vaarallinen mutta kaunis. Se puolustaa tämänpuolista elämää tuonpuoleista vastaan. Ja siellä missä on elämää, myös kuolema on alituisesti läsnä. Ilman kuolemaa ei olisi elämää. Kertomus vilisee todellisia julkisuuden henkilöitä Tony Halmeesta Jouko Turkkaan, Päivi Räsäsestä Tarja Haloseen, joihin kaikkiin Kasimir elämänsä aikana törmäilee ja jättää jälkensä. Romaani on vaihtoehtoinen, fiktiivinen lähimenneisyyden historia, faktan ja fiktion satiirinen kudelma.